Ovatko alueelliset koronarajoitukset aiheuttaneet sinussa hämmennystä? Nämä asiat vaikuttavat avien päätöksentekoon

Vaikka esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen hallitus antavat suosituksia ja ohjeita koronaepidemian hallinnan osalta, alueellinen päätöksenteko koronarajoitusten suhteen on viime kädessä aluehallintoviranomaisilla. 

Poikkeuksen tekevät ravintolarajoitukset, joiden rajoituksia säätelee Valtioneuvosto.

Rajoitukset ovat vaihdelleetkin koronaepidemian aikana alueellisesti paljon. Mitä asioita aluehallintovirastot ottavat huomioon päätöksenteossaan?

MTV Uutiset kysyi asiaa suoraan aluehallintoviranomaisilta ja sai yhteisen vastauksen kuudelta aluehallintovirastojen ylijohtajalta. 

Heidän mukaansa rajoitustoimiin liittyy laaja kokonaisarvio, johon vaikuttaa ennen kaikkea epidemiatilanne kullakin alueella. 

– Joissakin päätöksissä lakiin on kirjattu nimenomaiset soveltamisedellytykset, joiden täyttyy täyttyä ennen kuin päätöstä voidaan pitää välttämättömänä. Nämä tietysti arvioidaan erikseen.

Nämä asiat vaikuttavat avien päätöksentekoon:

• tapausmäärät

• epidemian eteneminen ja ennustettu kehityskulku

• taudin vaikeusaste ja sairaalahoidon sekä tehohoidon tarve

• henkilöstön sairastavuudesta johtuvat poissaolot ja niiden vaikutus sote-toimintaan

• rokotuskattavuuden kehittyminen

• kunkin virusvariantin luonne ja kliininen kuva

• perusoikeusvaikutukset, rajoitusten hyötyjen ja haittojen arviointi

Lue myös: MTV Uutisten tiedot: Tapahtumien avaamiselle esitetty päivämäärää – hallitus päättää aikataulusta keskiviikkona

Myös kritisoitu "räkäindeksi" osana avien työkalupakkia

Ylijohtajat vahvistavat käyttävänsä rajoitustoimien taustalla työkalunaan myös THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukkoa. 

He kuitenkin korostavat, että taulukko on ”luonteva pohja, josta alueellisessa arvioinnissa lähdetään liikkeelle, mutta ei itsenäinen rajoite tai sitova asiakirja”.

– Siitä voidaan poiketa, jos alueen tilanne sitä edellyttää. Rajoitusten välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus on kaikissa tapauksissa itse perusteltava, pelkästään taulukkoon viittaaminen ei riitä, aveista vietitään MTV Uutisille. 

Osa aluehallintovirastoista on kuitenkin luopunut THL:n ”suuntaa antavan” riskiarviotaulukon käytöstä.

Esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on tuonut ilmi, että taulukkoa ei voida enää käyttää riskiarvioinnissa, sillä se perustuu aikaan, jolloin deltamuunnos oli valtavariantti, eikä se siten istu tämänhetkiseen tilanteeseen. 

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myös todennut, että mikäli tämänhetkisessä epidemiatilanteessa taulukkoa käytettäisiin päätöksenteon ja siten rajoitustoimien perustana, päätökset eivät enää perustuisi lakiin.

Sekä johtaja Mika Salminen että ylilääkäri Otto Helve THL:stä korostavat, että taulukko on suuntaa antava työkalu, joka on alun perin tarkoitettu tueksi nimenomaan alueelliseen päätöksentekoon. 

Helve muistuttaakin, että taulukkoa käytettäessä tulee ottaa huomioon alueellinen epidemiatilanne, joka voi vaihdella eri puolilla Suomea. Taulukko ei siis yksistään tai sellaisenaan sovellu valtakunnallisten rajoitusten tueksi.  

– Taulukon perusidea on ollut se, että annetaan työkalu auttamaan alueellista päätöksentekoa, ei ratkaisemaan päätöksentekoa, Helve kiteyttää. 

Lue lisää: MTV selvitti, mikä tekee koronarajoitusten "räkäindeksistä" kyseenalaisen – kulttuurialan näkemystä ei juuri kyselty: "Viitteitä, että STM tuotatuttaa itselleen perusteluja"

Lue myös: Suomalaisten kantelut koronatoimista moninkertaistuivat: Lähes puolet koskee koronarokotuksia

Lainsäädäntö vaikeuttaa päätöksentekoa ja ihmisten ymmärrystä

Aluehallintovirastot toteuttavat rajoitustoimillaan heille määrättyä velvollisuutta. Viranomaisella on laissa säädetty velvollisuus torjua yleisvaarallista tartuntatautia, tässä tapauksessa koronavirusta.

Helppoa päätöksenteko ei ole ollut aluehallintoviranomaisillekaan alati muuttuvassa koronatilanteessa. 

– Luonnollisesti päätöksenteko on raskasta, kun yhden perusoikeuden suojaaminen edellyttää toisen rajoittamista. 

– Rajoitukset eivät ole haitattomia, ja punninta hyötyjen ja haittojen välillä ei ole helppoa.

Tasapainottelua erilaisten rajoitustoimien välillä ei ole myöskään helpottanut lainsäädäntö, joka ei istu kaikkiin tilanteisiin sellaisenaan.

Aluehallintovirastojen mukaan keskeinen ongelma on ” pandemiatilanteeseen soveltumaton ja osin epäajantasainen tartuntatautilaki”.

– Lainsäädäntö on myös niin kompleksista, että sääntelyn kohteet ja ihmiset yleisesti eivät tahdo ymmärtää sitä, avit avaavat ydinongelmaa MTV Uutisille.

Ylijohtajien mukaan lainsäädäntö onkin ollut osasyynä sille, miksi kansalaisten on ollut välillä vaikea ymmärtää, miksi jotkut tilat joutuvat täyssulkuun samalla, kun toiset tilat saavat olla auki. 

– Päätökset ovat oikeudellisesti asianmukaisia ja perustuvat lakiin, mutta ihmisten arjen kannalta epäloogisia. Yksi yleisimpiä ongelmia on käsite yleisötilaisuus, joka avautuu ihmisille erittäin huonosti.

Lue myös: Ministeri Kurvisen MTV-haastattelu raivostutti kulttuurialaa: "Siinä nähdään se karmein vaikutus" – Antti Tuiskulta, Anssi Kelalta ja yli 200 muulta alan toimijalta vetoomus

Lue myös: Ministeri Antti Kurvinen pyytää anteeksi tapahtuma-alalta kommenttejaan MTV:n Uutisextrassa

Kritiikkiä päättäjien suuntaan

Lainsäädännön lisäksi aluehallintoviranomaisten työtä ovat vaikeuttaneet eri viranomaisten ja päättäjien erinäiset ulostulot, jotka ovat tehneet tilannekuvan hahmottamisesta vaikeaa. 

Kaikki linjaukset ja ohjeistukset eivät myöskään istu kaikkien alueiden silloiseen epidemiatilanteeseen. 

– Joskus linjaukset ovat tulleet myöhässä omiin toimiimme nähden, kun tilanne on jo edellyttänyt alueellista reagointia. Välillä on taas niin, että kuulemme linjaukset ensin mediasta tai Twitteristä.

Näin ei aluehallintovirastojen ylijohtajien mukaan saisi olla.

– Ihmisillä menee yhä helposti sekaisin kansallinen ohjaus, joka on siis julkiselle vallalle suunnattua toimintakehotusta, ja toimivaltaisen viranomaisen päätös. Tässä toivomme tarkkuutta, aveista toivotaan.