Joko tarvitaan hätäjarrua? Näin vastaavat asiantuntijat: "Ihmiset jaksavat noudattaa rajoituksia paremmin, kun ne vastaavat paikallista koronatilannetta"

– Alueemme tilanne on vakaantunut. Lisäksi uusia rajoituksia on tullut vastikään käyttöön. En näe tarvetta tällä hetkellä kansalliselle hätäjarrutukselle, toteaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Hätäjarrutusmekanismi tarkoittaisi siirtymistä takaisin laajoihin rajoituksiin ja suosituksiin, joita ohjattaisiin valtakunnallisesti voimassa olevalla lainsäädännöllä. Hätäjarru tarkoittaisi muun muassa rajoituksia, joilta ei voisi välttyä koronapassilla.

Lue lisää: Varhila: Alueilla pohditaan jo rajoituksia, joilta ei voi välttyä koronapassilla

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ollaan myös sitä mieltä, että HUS-alue ei kaipaa tällä hetkellä hätäjarrutusta. Potilasmäärät ovat kääntyneet laskuun, todetaan HUS:n johdosta.

"Sairastavuus tai kuolleisuus ei ainakaan hirvittävän jyrkästi ole noussut"

THL:n Salminen huomauttaa, että kysymys tulisi ohjata ministeriöön.

– Hätäjarru on STM:n määrittelemä. Sairastavuus tai kuolleisuus ei ainakaan hirvittävän jyrkästi ole noussut, vaikka tapausmäärät kylläkin, joten en tiedä, miten ministeriö tilanteen näkee, johtaja Mika Salminen sanoo.

Oulun seudulta kerrotaan, että lähiaikoina nähdään, tehoavatko tehdyt uudet rajoitukset.

– Edeltävän kahden viikon aikana alueilla on tehty rajoitustoimenpiteitä. Taällä viikolla näemme, että ovatko vaikutukset riittäviä, sanoo vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Myöskään aluehallintovirastoissa ei toistaiseksi nähdä tarvetta valmistella hätäjarrutusta – ei edes Länsi- ja Sisä-Suomessa, vaikka virastossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilanne koetaan huolestuttavana. Lapin aluehallintovirasto on pyytänyt osalta alueensa kuntia lausunnot tilanteesta. Lausunnot käydään läpi huomenna, jonka jälkeen tehdään päätöksiä, jos niille on tarvetta. 

Mitä se äkkijarrutus konkreettisesti tarkoittaisi? Mikä muuttuisi? Näin kysymykseen vastasi HUS:n johtaja Asko Järvinen Kymmenen uutisissa:

– Käytännössä tietysti paikallisilla päätöksillä voidaan sulkea yleisötiloja, joissa nyt on koronapassi. Sen jälkeen loput on hallituksen päätettävissä eli ravintolatoiminnan rajoitukset ja jonkinlaisen poikkeusolotilan julistaminen, mikä sitten johtaisi vielä kovempiin rajoituksiin. Mutta aika maksimaalisesti alueellisella toiminnalla päätökset on toteutettu – tosin edelleen niin, että koronapassilla niistä vapautuu.

"Ei ole perusteltua antaa samoja rajoituksia kaikkiin sairaanhoitopiireihin"

Asiantuntijan mukaan on tärkeää, että alueiden erilainen tilanne huomioidaan.

– Ihmiset jaksavat noudattaa rajoituksia paremmin, kun ne vastaavat paikallista koronatilannetta, sanoo ylijohtaja Marko Pukkinen Länsi- ja Sisä-Suomen AVIsta.

– Alueeseemme kuuluu viisi sairaanhoitopiiriä, joista yhdellä on maan pienin ilmaantuvuusluku ja yhdellä maan korkeimpiin kuuluva lukema. Ei ole perusteltua antaa samoja rajoituksia kaikkiin sairaanhoitopiireihin, vaikka kaikki viisi ovatkin saman aluehallintoviraston aluetta, sanoo Pukkinen. 

MTV Uutiset tavoitteli ministeri Krista Kiurua kommentoimaan aihetta. Ministerin kommentti ei tänään onnistu, kertoi avustaja.