Amalgaamin käyttö hampaiden paikkauksessa on määrä lopettaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo, että tällä hetkellä amalgaamia käytetään alle prosentissa kaikista hammastäytteistä.
Amalgaamia on suomalaissuissa paljon
Amalgaamia on käytetty hampaiden paikkaamisessa liki 200 vuotta, sillä se on varsin edullista ja kestää hyvin purentaa. Pääosa suomalaisista hammaslääkäreistä ei kuitenkaan käytä amalgaamia enää. Sitä on silti suomalaissuissa paljon. Hammasamalgaami oli Suomessa pääasiallinen paikkamateriaali 1980-luvun lopulle, jolloin yhdistelmämuovit yleistyivät.
EU on jo aiemmin kieltänyt sen käytön lapsilla, raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä.
Hammasamalgaami on elohopean suurimpia käyttökohteita EU:ssa ja merkittävä ympäristösaasteen lähde. Elohopea puolestaan on myrkyllinen raskasmetalli. EU-maat ovat sitoutuneet vähentämään ihmisen aiheuttamia elohopeapäästöjä.
Lue myös: Hammaspaikat eivät ole ikuisia! Voit itse vaikuttaa materiaaliin
Paikan vaihtaminen aiheuttaisi myös altistuksen elohopealle
Hammasamalgaamin myrkyllisyydestä on keskusteltu paljon, ja asiaa on tutkittu runsaasti. Hampaisiin käytettävä amalgaami sisältää hopeaa, tinaa, kuparia, sinkkiä ja metallista elohopeaa. Ministeriö kertoo, että tieteellistä näyttöä amalgaamin terveyshaitoista ei ole väestötasolla osoitettu.
Tästä huolimatta on arvioitu, että amalgaamin elohopea voisi olla yhteydessä kasvaneeseen sairastumisriskiin esimerkiksi munuaissairauksissa ja Alzheimerin taudissa.
Amalgaamipaikkojen vaihtamista ei suositella siitä syystä, että paikan purkaminen aiheuttaa suuremman elohopea-altistuksen kuin sen jättäminen paikalleen. Elohopealle allergisille ihmisille tämä voi silti olla perusteltua. Elohopea-allergia on harvinaista, mutta se selviää hammaslääkärin ja ihotautilääkärin testeissä. Nämä voivat olla aiheellisia, mikäli amalgaamipaikkojen kosketuskohdassa kielessä tai posken limakalvolla on pitkäaikaisia tulehdusmuutoksia.