Suomessa sosiaalisessa mediassa on alkanut esiintyä väitteitä fluorihammastahnan myrkyllisyydestä.
Ruotsissa fluorittomien hammastahnojen myynti on ollut kasvussa, koska fluorivalmisteita on väitetty haitallisiksi. Suomessa fluorikohu ei kuitenkaan ainakaan vielä ole yltänyt samanlaisiin mittasuhteisiin kuin länsinaapurissa.
"Tahnat ovat sangen harmittomia"
Suun terveydenhoidon ammattilaisten mukaan fluorihammastahnojen suositusten mukainen käyttö on turvallista ja niistä on suuri apu hampaiden reikiintymisen torjunnassa. Suomessa ei myöskään lisätä fluoria talousveteen, kuten nettikeskusteluissa ja blogeissa joskus väitetään.
Jotkut fluorin haitallisuuteen uskovat ihmiset valmistavat itse korvaavia hammastahnoja, joissa fluoria ei ole.
– Yleensä tällaiset tahnat ovat sangen harmittomia lukuun ottamatta sitä, että niiden käyttäjät jäävät vaille fluoridin antamaa suojaa hampaiden reikiintymistä vastaan, arvioi Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri, emeritusprofessori Hannu Hausen.
Hänen mukaansa joskus tällaiset tahnat voivat kuitenkin hioa turhan voimakkaasti hampaan pintaa tai altistaa hampaita kemialliselle syöpymiselle.
Fluoridi ehkäisee reikiintymistä kahdella tavalla
Hammastahnoissa käytetyn aineen nimi on virallisemmin fluoridi, mutta puhekielessä on totuttu käyttämään ilmaisua fluorihammastahna. Aine ehkäisee reikiintymistä kahdella tapaa.
– Se ehkäisee hammaskiilteen liukenemista happohyökkäysten aikana. Hyökkäysten välillä se edesauttaa pienten reikien korjaantumista, Hausen kertoo.
Fluorihammastahna ei kuitenkaan yksin auta, jos ruokatottumukset ovat vinksallaan. Jatkuva napostelu ja sokerijuomien lipittäminen pitkin päivää ruokkivat kariesbakteereita. Hausenin mukaan mikään määrä fluoridia ei estä silloin hammaskaluston reikiintymistä.