Pienten kuntien lapset saattavat saada hampaiden oikomishoitoa herkemmin kuin kaupunkilaiset

Suomessa on käytössä kymmenportainen pisteytysjärjestelmä, ja vain vähintään seitsemän pisteen purentavirheet hoidetaan julkisin varoin. Oikomishoitoihin vaikuttavat kuitenkin myös kunnalliset resurssit, ja siksi hoitojen tarjoamisessa on paljon alueellisia eroja, kertoo Itä-Suomen yliopiston hampaiston oikomishoidon professori Timo Peltomäki.

– Jos sattuu asumaan pienessä kunnassa, jossa on oma oikomishoidon erikoishammaslääkäri, saattaa saada oikomishoitoa lievemmällä purentavirheellä kuin suurissa kaupungeissa, joissa on paljon lapsia ja resurssit tiukemmalla, Peltomäki huomauttaa.

Kuntien resursseihin vaikuttaa Peltomäen mukaan myös se, että oikomishoidon erikoishammaslääkäreistä on Suomessa valtava pula. Hankalin tilanne on esimerkiksi Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla.

Peltomäki kertoo, että tulevien 5–6 vuoden aikana Suomessa eläköityy suuri määrä oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä. Jotta oikomishoitoja saataisiin tehtyä lähivuosina edes samoin resurssein kuin tänä päivänä, ammattilaisten koulutusmääriä pitäisi pystyä lisäämään merkittävästi.

Pieni osa kunnalliseen oikomishoitoon oikeutetuista lapsista ja nuorista kieltäytyy oikomishoidosta.

Lue myös: Erikoislääkärien määrä hupenee, osaajapula uhkaa lähivuosina – STM haluaa lisää koulutusta

Esteettisyyttä arvostetaan

Peltomäki uskoo, että Suomessa on yleistymässä ilmiö, jossa perheet vievät kunnallisen oikomishoidon ulkopuolelle jääneitä lapsiaan omakustanteisesti yksityisen puolen oikomishoitoihin. Hampaiden vaikeatkin asentovirheet saattavat jäädä julkisella puolella hoitamatta, jos niihin ei liity terveydellisiä tai toiminnallisia riskejä.

Peltomäen mukaan hampaiden esteettisyyttä arvostetaan nykypäivänä entistä enemmän, ja erityisesti nuoret saattavat kokea hampaiden asentovirheet suureksikin ongelmaksi.

Professori ohjeistaa vanhempia huolehtimaan siitä, että hoidon tekee oikomishoidon erikoishammaslääkäri.

– Oikomishoitoja tarjoavat Suomessa myös sellaiset hammaslääkärit, jotka mainostavat itseään oikomishoidon asiantuntijoiksi muutamien oikomiskurssien jälkeen. Esimerkiksi suositut kalvohoidot ovat aivan yhtä vaativia kuin muutkin oikomishoidot, ja hyvä lopputulos vaatii valtavan määrän osaamista.

Peltomäki muistuttaa myös, että hyvää ja nopeaa oikomishoitoa ei ole olemassa, sillä hampaiden siirtäminen vie oman aikansa. Sen sijaan oikomistekniikat ovat kehittyneet monilla muilla tavoilla 2000-luvulla. Kalliimpia uusia tekniikoita käytetään Peltomäen mukaan pääosin yksityisellä puolella. Julkisella puolella käytettävät oikomisraudat ja -kojeet ovat muuttuneet 20 vuoden aikana aiempaa pienemmiksi ja huomaamattomammiksi.

Lue myös: Pilaako pelko hampaasi? Hammaslääkäri varoittaa: "Se on vain asioiden lykkäämistä"

Ylipurennat yleisiä

Suomessa lasten tyypillisin purentavirhe on niin sanottu ylipurenta, jossa yläetuhampaat ovat selvästi alaetuhampaita edempänä. Tällainen purentavirhe on Peltomäen mukaan noin 20 prosentilla suomalaislapsista – suurimmalla osalla lieväasteisena. Hankalassa ylipurennassa alahampaat osuvat purennassa ikeniin.

Toinen tyypillinen oikomishoidon syy on sivualueen ristipurenta, joka on vajaalla kymmenellä prosentilla suomalaislapsista. Peltomäen mukaan tällaiset purentavirheet pyritään aina hoitamaan.

– Kaikkien ylähampaiden kuuluisi olla alahampaita ulompana, mutta ristipurennassa ylähammaskaari on alahammaskaarta kapeampi. Jos tätä ei korjata, se hankaloittaa leukanivelen toimintaa ja saattaa johtaa aikuisiällä purentaelimistön toimintahäiriöön.

Lue myös: Pitäisikö hammasvälit puhdistaa ennen vai jälkeen harjauksen? Vaihtoehdoista toinen on parempi – tässä syy

Ennaltaehkäisy on mahdollista

Purentavirheet syntyvät osittain geeniperimän ja osittain toiminnallisten tekijöiden seurauksena. Toiminnallisia tekijöitä ovat esimerkiksi suuhengitys, jatkuva tukkoisuus, haitalliset imemistottumukset, liian pehmeä tai sokeripitoinen ruokavalio sekä huono suuhygienia, kertoo Helsingin kaupungin oikomishoidon ylihammaslääkäri Mia Huppunen.

– Nykymaailmassa erilaisten ympäristötekijöiden vaikutus on lisääntynyt, ja sitä kautta myös purentavirheet ovat yleistyneet. Parasta oikomishoitoa olisikin pyrkiä ennaltaehkäisemään oikomistarpeen syntyminen, Huppunen sanoo.

Huono suuhygienia lisää hampaiden reikiintymistä ja johtaa pahimmillaan ennenaikaisiin maitohampaidenpoistoihin, mikä taas voi aiheuttaa sen, että pysyvät poskihampaat puhkeavat esimerkiksi normaalia edemmäs. Myös jatkuva napostelu altistaa hampaat reikiintymiselle ja ennenaikaisille poistoille.

Sivualueen ristipurentaan taas voivat johtaa haitalliset imemistottumukset – esimerkiksi peukalon imemisen paine vaikuttaa suulaen muotoutumiseen ja voi tehdä ylähammaskaaresta kapean, jos imeminen jatkuu vielä kolmen ikävuoden jälkeen.

Huppusen mukaan länsimainen ruokavalio on pehmentynyt, mikä näkyy myös suomalaislasten suussa.

– Kun katsoo rattaissa istuvia lapsia, siellä on maissinaksu toisessa ja pillimehu toisessa kädessä. Pureskelu ja lihasten käyttö vaikuttaa leuan kasvuun ja hammaskaarten leviämiseen. Pehmeä ruoka jää myös helpommin hampaiden pinnalle, kun taas esimerkiksi omena- tai porkkanalohkoja joutuu puremaan kovempaa, ja ne samalla myös puhdistavat hampaan pintaa.

Nenähengittäminen on purennan näkökulmasta tärkeää sen takia, että yhdessä kielen normaalin toiminnan kanssa se auttaa yläleukaa kasvamaan normaalisti.

Huppusen mukaan suurin osa oikomishoidoista aloitetaan purentavirheestä riippuen joko koulun aloittamisen aikoihin tai murrosiän voimakkaan kasvun vaiheessa, joka tyypillisesti alkaa tytöillä 10–11-vuotiaana ja pojilla 12–13-vuotiaana. Oikomishoidon oikean aloitusajankohdan määrittää aina purentavirhe sekä lapsen kasvun ja hampaistokehityksen vaihe.

Kuinka usein hammaslääkärissä pitäisi käydä? Katso koko keskustelu alta.