Ammattikuskien hätähuuto: Teitä ei korjata kuin ennen – "Juuri ja juuri käyttökelpoisiksi"

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että teiden kunto on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt selkeästi tai vähintään jonkin verran heikommaksi. 

– Olen itse ollut monta kymmentä vuotta tien päällä ja nähnyt sen, miten ennen vanhaan teitä korjattiin kunnolla. Nyt niitä korjataan juuri ja juuri käyttökelpoisiksi. Ja jos paikka on huono, se ei kauaa pidä, yhdistelmäajoneuvokuljettaja Jiipee Saarela kuvailee. 

Teiden paikkaus on kuljettajien mukaan ongelmallinen tapa korjata tiestöä. Tilkkutäkkimäisen paikkauksen sijaan teille toivottaisiin kunnollista kunnostusta. 

Häiriöitä aiheuttavat paitsi teiden kuopat myös niiden reunojen murentuminen. Yli 80 prosenttia kuljetusalan yrittäjistä ajatteli teiden kunnon heikentävän liikenneturvallisuutta. Suomen sisällä eroavaisuudet voivat olla suuria.

– Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen huonommat tiet, Saarela tiivistää. 

Häiriöitä aiheuttavat paitsi teiden kuopat myös niiden reunojen murentuminen. 

Valtaväylät ovat pääosin hyvässä kunnossa, mutta eniten ongelmia on pienemmillä teillä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan pienet tiet tulisi myös ottaa huomioon. 

– Ne ovat tärkeitä suomalaiselle teollisuudelle, esimerkiksi elintarviketeollisuudelle ja metsäteollisuudelle. Puu pitää saada metsästä tehtaille ja se vaatii huomiota myös vähemmän liikennöityihin teihin, Kujala muistuttaa. 

Teiden huonosta kunnosta voi koitua kustannuksia eri tahojen maksettaviksi. Kaluston, esimerkiksi renkaiden tai autojen korjauskustannusten lisäksi siitä voi tulla myös kilpailukykyhaittaa, jo teollisuuden aikatauluihin tulee myöhästymisiä. 

Toimitusjohtaja Kujalan mukaan ratkaisu tiestön huonon kunnon korjaamiseksi on yksinkertainen. 

– Meillä on korjausvelka kasvanut ja määrärahojen taso on ollut alhainen. Ratkaisu ei ole mitään rakettitiedettä. Vastaus on raha.