Ampumaratasurmia tutkinut poliisikansanedustaja muistelee – Salaiset kansiot -sarjaakin tutkittiin motiivina

Helsingin Albertinkadun ampumaratasurmien silloinen tutkinnanjohtaja, nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen kertoo, että päällimmäisenä muistona 18 vuoden takaisessa henkirikoksessa on suru.

– Kymmenet omaiset jäivät kaipaamaan uhreja, jotka olivat olleet väärässä paikassa väärään aikaan. Tapaus oli traumaattinen myös hengissä selvinneille, hän pohtii puhelimitse.

Hänestä ei tule unohtaa myöskään tuomitun omaisia tai sukulaisia. Teosta tuomittu Sanna Sillanpää ei ollut osoittanut mitään viitteitä väkivaltaan ennen tekoa.

– Heille tapahtunut oli aikamoinen järkytys, eivät voineet kuvitellakaan tällaista, Tolvanen toteaa.

Naisten väkivalta oli tabu

Tolvanen työskenteli pari vuosikymmentä Helsingin väkivaltarikosyksikössä, josta kymmenen sen johtajana. Kolme henkeä vienyt tapaus oli paljon nähneelle poliisille silti poikkeuksellinen. Jo pelkkä ampuma-aseen käyttö henkirikoksessa on harvinaista, puhumattakaan siitä, että tekijänä on nainen.

– Naisten väkivalta oli hyvin suuri tabu siihen aikaan, eikä siitä voitu puhua. Onneksi nykyään voidaan, hän totesi.

Sillanpää saatiin kiinni Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa hän oli ostanut lentolipun Lontooseen. Sillanpää oli onnistunut vaivihkaa poistumaan rikospaikalta ja matkusti etumatkan turvin bussilla lentoasemalle. Siellä hän jäi kiinni taskusta löydettyjen aseen patruunoiden vuoksi.

– Tuntomerkkejä levitettiin laajasti, mutta silloiset poliisin sisäiset tiedonlevityksen menetelmät eivät olleet yhtä tehokkaita kuin nykyään, Tolvanen pohtii onnekastakin sattumaa.

Jos Sillanpää oli päässyt Lontooseen, olisi tämän saaminen tutkittavaksi ollut työläämpää. Rikoksen selvittämistä se ei olisi kuitenkaan estänyt, sillä Sillanpään sormenjälkiä löytyi kriittisistä pakoista, minkä lisäksi hänen nimensä löytyi Helsinki Shooting Clubin varauskirjasta.

Jopa Salaiset kansiot suurennuslasin alla

Sillanpää pysyi vaiti läpi tutkinnan ja tapauksen oikeuskäsittelyn, mikä toi haasteita erityisesti hänen motiivinsa pohtimiseen. Sillanpäällä diagnosoitiin olevan paranoidi skitsofrenia, mikä auttoi kuitenkin hänen toimintansa ymmärtämiseen. Myös rikospaikalla lausutut puheet FBI-koulutuksesta antoivat vihjeitä tämän mielenmaisemasta.

– Hänellä oli harhakuvitelmia siitä, että olisi ollut amerikkalaisen FBI-agentin leski, ja olisi tämän kuolemaa kostamassa. Se, miksi teko tehtiin tuossa tilanteessa ja tuohon aikaan, sille ei selittävää tekijää löytynyt, Tolvanen muistelee.

Hieman ennen tapahtunutta MTV3-kanavalla oli yöllä esitetty suositun Salaiset kansiot -sarjan putki. Kun Sillanpään kotoa löydettiin sarjaan liittyviä viitteitä, päätyi poliisi motiivin metsästämisessä jopa etsimään sarjasta vastaavaa tarinankulkua.

– Sellaista ei löytynyt, eikä sekään tekoa olisi välttämättä selittänyt. Kaikki mahdolisuudet oli kuitenkin selvitettävä, Tolvanen kertoo.

Tiukennuksia ampumaratojen sääntöihin

Sillanpää oli varannut kohtalokkaan ajan ampumaradalle vain muutama päivä etukäteen. Tapaus herätti ampumatapauksille tyypilliseen tapaan keskustelua ampuma-aselainsäädännön kiristämisestä. Tapaus ei johtanut muutoksiin siltä osin, mutta Tolvanen muistaa ampumakerhoille tulleen tiukennuksia liittyen ensikertalaisten osallistumiseen.

Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana toimiva Tolvanen uskoo, että tänä päivänä apua mielenterveyden ongelmiin haetaan ja saadaan entistä matalammalla kynnyksellä. Avun saaminen olisi voinut ehkäistä myös tämän veriteon. Vaikka moni asia on kehittynyt, Tolvanen muistuttaa, että yleensä avun hakeminen lähtee ihmisestä itsestään tai tämän läheisistä.

– En muista, että tässä tapauksessa tällaista olisi ollut, hän toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat