Hallitus ajautui Suomessa riitoihin, kun metsätalouden kestävyyden kriteereistä piti lausua EU:lle. Kriteerit liittyvät taksonomia-asetukseen, jolla luodaan rahoittajille selkeämmät kriteerit ilmastoystävällisille sijoituksille. Faktoja asetuksen lopullisista vaikutuksista metsäteollisuudelle on vielä niukasti, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Kestävän rahoituksen kriteerit antoivat hallituksen sisällä vihreille ja keskustalle mahdollisuuden nostaa profiiliaan. Vihreät puolusti ilmasto- ja luontoratkaisuja, keskusta metsänomistajia ja metsäteollisuutta.
Sopu syntyi tänään: keskustan sekä Rkp:n kanta voitti, kun pääministeripuolue Sdp tuli samoille linjoille.
Pahimmissa uhkakuvissa maalattiin jo metsäteollisuuden näivettymistä tai Suomen ajautumista ilmastopolitiikan jarruttajaksi EU:ssa. Molemmat näkemykset vaikuttavat kärjistetyiltä.
Yhtenä syynä tähän on se, että kestävän rahoituksen kriteerit ovat vaikeaselkoinen paketti, josta on helppo vääntää rankkoja tulkintoja.
Esimerkiksi ympäristöministeriön johtava asiantuntija Eeva Alho näkee, että julkisuudessa EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasta on ollut liikkeellä väärinymmärryksiä.
– Kyseessä on rahoitusmarkkinoihin liittyvä lainsäädäntö, joka kuvaa, mikä on ympäristön näkökulmasta kestävää toimintaa. Rahoitusmarkkinoilla on tarvetta yhdenmukaisille, tieteeseen perustuville kriteereille, Alho kertoo.
Taksonomialla pyritään siis esimerkiksi eroon niin sanotusta viherpesusta, jolla voidaan liian kevyin perustein väittää rahoituksen kohteen olevan ympäristöystävällistä.
Rahoitusmarkkinoilla sijoittajat hakevat yhä suuremmissa määrin ilmastoystävällisiä kohteita rahoilleen.
– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää koskevissa säädöksissä määritellään toiminnalle raja-arvoja, jotta kasvihuonepäästöjä ei synny siten, että Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisraja ylittyy. Asetus koskee rahoitusmarkkinatoimijoita ja sekä muun muassa suuria pörssiyrityksiä, Alho selvittää.
Taksonomia-asetuksen kriteereihin pyrkiminen on yrityksille vapaaehtoista ja ulkopuolelle jääminen ei tarkoita sitä, että rahahanat tyrehtyisivät. Pakkoa ei ole.
– Luokitusjärjestelmän ulkopuolelle jääminen ei tarkoita sitä, että yrityksen toiminta olisi kiellettyä ja saastuttavaa. On myös liioiteltua väittää, että rahoitus loppuisi, vaikka kriteereihin ei yltäisi. On monta järkevää toimintaa, jotka jäävät asetuksen ulkopuolelle esimerkiksi palvelusektorilla, Alho toteaa.
Ajan myötä kestävän rahoituksen kriteereihin yltävät yritykset voivat saada rahoitusta halvemmalla kuin muut.
– Tämä voi kirittää yrityksiä yhteiseen kehikkoon ja kunnianhimoisempiin ympäristötoimiin, Alho toivoo.
Kestävän rahoituksen ympäristötavoitteita, joille on määritelty kriteereitä, ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kiertotalouden edistäminen, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy.
Lue myös: Hallituksen kiista ratkesi, keskustan ja RKP:n kanta voitti – Suomi vastustaa EU-komission metsälinjausta
Entäs metsäteollisuus?
Suomessa erityistä huolta on aiheuttanut se, miten taksonomia-asetus vaikuttaa metsäteollisuuden liiketoimintaan ja metsänomistajien asemaan.
Esimerkiksi Metsäteollisuus ry on vastustanut kiihkeästi asetusta ja on nyt tyytyväinen, kun Suomen hallitus vastustaa niin ikään sitä. Asetus saattaa kuitenkin mennä vielä EU:ssa läpi.
– Komissio esittää muun muassa byrokraattista ja monitulkintaista ilmastohyötyanalyysia yli 13 hehtaarin metsätiloille. Lisäksi säädös edellyttää metsänomistajaa laatimaan raskaan metsänhoitosuunnitelman, järjestö sanoo tiedotteessaan.
– Ilmastokriteerien jälkeen on tarkoitus julkaista luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit. Kriteereitä valmistelevassa työryhmässä on esitetty kohtuuttomia ja toteuttamiskelvottomia kirjauksia. Yksi esillä ollut vaatimus on jättää jopa 20 prosenttia talousmetsistä käytön ulkopuolelle, Metsäteollisuus ry jatkaa.
Metsiin liittyviä ilmastokriteereitä seurannut ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski sanoo, ettei tutkittua tietoa taksonomia-asetuksen vaikutuksista metsäteollisuudelle ole vielä tarpeeksi.
– En ole vielä nähnyt yhtään hyvää analyysiä asetuksen vaikutuksista metsäteollisuuden arvoketjulle. Keskustelu on ollut vinossa siitä, mikä taksonomia on. Velvoitteita on tulossa pörssiyrityksille, ei metsänomistajille, Kalliokoski toteaa.
Toistaiseksi olemassa olevien tietojen perusteella Kalliokoski ei odota suurta mullistusta Suomen metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus pyrkii omien sanojensa mukaan koko ajan kestävämpään suuntaan.
– En näe, että on tulossa suuria muutoksia nykykäytäntöihin. Ratkaisevaa on se, minkälaisia ilmastovaikutuksia puunhankinnalla on, hän pohtii.
MTK ry on maalannut taksonomia-prosessista suorastaan katastrofia metsänomistajille.
– Luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. Tämän omaisuuden arvo on 12 miljardia euroa. Lisäksi jäljelle jääviin 80 prosenttiin määrättäisiin esimerkiksi vesistöjen varsille 30-60 metrin suojakaistat, MTK tiedotti tiistaina.
Ympäristöministeriön Kalliokoski kaipaa myös MTK:ltä syvällisempää analyysia.
– MTK:lla on ollut virheellisiä väittämiä. Odottaisin, että esimerkiksi MTK tai Metsäteollisuus ry pyytäisi konsulttiapua kolmannelta taholta, jotta tulisi analyysiä taksonomian vaikutuksista arvoketjuun, Kalliokoski toteaa.
– Itselleni on vielä epäselvää, miten kestävän rahoituksen kriteerit vaikuttavat puunhankintaan, hän painottaa.
On todennäköistä, että taksonomia-asetus hyväksytään EU:ssa vaikka ainakin Suomi ja Ruotsi sitä vastustavat. Tarvittava päätös tehdään määräenemmistöllä eikä yksimielisyyttä tarvita.
Vastustamisella voi olla vaikutusta myöhemmin siihen, minkälaisia kriteereitä EU luo esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.