Ovatko taksonomia-erimielisyydet "näennäistä teatteria" vai lopun alkua? Pöllöraadilta karu arvio: "Nyt hallitus kaatuu puhaltamalla"

Ei liene viikkoa, jolloin ei puhuttaisi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sisäisistä kuohunnoista ja spekuloitaisi hallituksen kaatumisella. 

Tällä kertaa hallituksen perusta huojuu taksonomia-erimielisyyksien vuoksi. 

Hallituspuolueista SDP, keskusta ja RKP ovat olleet keskenään samanmielisiä, vasemmistoliitto ja Vihreät puolestaan erimielisiä. 

– On mielenkiintoista, tuleeko tästä välikysymys. Uudessa Suomessa oli kokoomuksen väläytys jo eilisiltana, Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki tokaisee ja jatkaa.

– Nyt hallitus kaatuu puhaltamalla. Keskustasta on viestitty, että nyt voisi olla se paikka, että hallitus saisi mennäkin. 

MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiaisen mukaan äänestäminen näytti "näennäiseltä teatteriäänestyksenä". 

Kuten Kärjen, myös Ahtiaisen mukaan tällä hetkellä on olemassa "eväitä hallituksen kaatumiseen tai kaatamiseen". 

– Tämä on vähän hallitsematon tila. Nyt ei tiedä, missä heikko lenkki on: Onko se vihreissä keskustassa vai missä se on, Ahtiainen pohtii ääneen.

Lue myös: Saarikko Marin-moitteistaan: Olen pahoitellut sanavalintaani pääministerille

Lue myös: Marin: Arvostan Saarikon pahoittelua, mutta asia on saanut liian isot mittasuhteet

Mistä koko taksonomiassa on oikein kyse?

Taksonomia pelkkänä sanana ei sano monelle välttämättä juuri mitään.

Myös Pöllöraadin panelisti, Kulta ryn pääsihteeri, Rosa Meriläinen myönsi Uutisaamun suorassa lähetyksessä joutuneensa tänä aamuna opiskelemaan, mitä termillä tarkoitetaan.

– Siinähän on kysymys siitä, että miten tulevaisuudessa tehdään kestäviä investointeja. Siinä ei varsinaisesti päätetä siitä, kuinka paljon saa hakata ja raiskata omia metsiä, vaan miten investoidaan, Meriläinen kiteyttää räväkällä tavalla. 

Ahtiainen lisää, että vaikka taksonomiassa on kyse kestävästä rahoituksesta ja ilmastonmuutoksen estäminen, myös esimerkiksi suomalaiset metsät ja metsänomistajat ovat osa kokonaisuutta.

– Jos halutaan vetää mutkat suoriksi, pelkona on se, että EU päättää miten metsänomistaja metsäänsä käyttää; pitääkö suojakaistale 20 metriä ojan reunalla vai ei, Ahtiainen havainnollistaa. 

Kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse EU:n asetuksesta ja rahjoitusjärjestelmän muutoksesta, jossa yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteet kytketään yhteen.

Kestävän rahoituksen ympäristötavoitteita, joille on määritelty kriteereitä, ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kiertotalouden edistäminen, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Näin taksonomia on jakanut hallituspuolueita

Keskustassa ja RKP:ssä on oltu huolissaan siitä, että Suomen metsät jäisivät EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän ulkopuolelle, jos Suomi ei vastusta EU-komission esitystä.

Ulkopuolelle jääminen saattaisi vaikeuttaa rahoituksen saamista metsäsektorille.

Vihreiden ja vasemmistoliiton mielestä esitys pitäisi hyväksyä, jotta kuva Suomen ilmastotavoitteista ei muuttuisi.

Lue lisää: Keskusta ja vihreät ottivat yhteen hallituksen kipukohdasta: "Metsäteollisuus on saanut lobata ja sama viesti kuuluu poliitikkojen puheissa"

Lue myös: Valtiovarainministeri Saarikko MTV Uutisille komissaarin tapaamisen jälkeen: "On hyvin kiusallista, että Suomen virallinen metsäkanta puuttuu"

On todennäköistä, että taksonomia-asetus hyväksytään EU:ssa, vaikka ainakin Suomi ja Ruotsi vastustavat sitä. 

Tarvittava päätös tehdään määräenemmistöllä eikä yksimielisyyttä tarvita.

Vastustamisella voi olla vaikutusta myöhemmin siihen, minkälaisia kriteereitä EU luo esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Lue myös syvällisempi analyysi: EU ei sittenkään tuhoa Suomen metsäteollisuutta – kestävän rahoituksen taksonomia-asetus tarvitsee yhä syynäystä