Sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriö ennustivat tällä viikolla Suomen talouden kääntyvän selvään kasvuun ensi vuonna. Käänne parempaan on kuitenkin niin etanamaisen hidas, että riski uusille säästöpäätöksille on olemassa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Hallitus ratkaisee kevään kehysriiheen mennessä saamansa taloustiedon perusteella, tarvitaanko uusia sopeutuksia eli leikkauksia tai veroruuvin kiristämistä.
Tällä viikolla sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriö julkaisivat talousennusteensa, jotka tarjoavat valitettavan niukasti valoa harmauteen.
Suomen Pankki povaa ensi vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua, mutta valtiovarainministeriö tuplasti enemmän eli 1,6 prosenttia.
Ministeriö uskoo kasvun alkavan nopeammin ja hallituksen työllisyys- ja kasvutoimien purevan ripeämmin verrattuna pankin arvioon.
Hallitus toivoo kädet ristissä valtiovarainministeriön olevan enemmän oikeassa, koska alle prosentin kasvu ei verotuloja hirveästi paisuta. Liian pieni kasvu johtaa uusiin sopeutuksiin, joita on aiemmin päätetyn yhdeksän miljardin potin päälle vaikea tehdä.
Jäljellä on ainoastaan vaikeita säästökohteita. Sairaalaverkkopäätös osoitti, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo osalle hallituspuolueiden kansanedustajista sellainen kohde, jota on hankala leikkauslistalle hyväksyä.
2:01
Valtiovarainministeri Riikka Purra väläytti jo marraskuussa lisäsopeutustoimia.
Alijäämämenettelyn "uhka"
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) muistutti taas tällä viikolla EU:n alijäämämenettelyn uhkaavan Suomea yhä ensi vuonna.
Kyseisessä menettelyssä EU voisi jopa sakon uhalla velvoittaa Suomea korjaamaan taloustilannetta määräaikaan mennessä.
Menettely on kuitenkin epätodennäköinen, koska siinä otetaan huomioon muun muassa vallitseva suhdannetilanne, tutkimusta ja innovaatioita edistävät päätökset ja eläkeuudistukset.
Suhdanne on ollut nyt kurja, mutta Suomi satsaa silti tutkimukseen ja eläkeuudistuskin on tuloillaan.
Pelkästään julkisen talouden numeroiden puolesta alijäämämenettely voisi tosin olla perusteltu vielä pitkään.
– Alijäämä alkaa hitaasti supistua, mutta painuu EU-sääntöjen mukaisen 3 prosentin viitearvon alapuolelle kuitenkin vasta vuonna 2027, Suomen Pankki ennustaa.
Taloustilanne siis paranee, mutta etanan vauhdilla.
Talous elpyy hitaasti muun muassa kuluttajien heikon luottamuksen, maailmantalouden epävarmuustekijöiden, asuntorakentamisen jäätymisen ja heikentyneen työllisyystilanteen takia.
– Suomen viennin kasvu vauhdittuu mutta odotettua hitaammin. Tavaraviennin näkymiä varjostaa euroalueen teollisuuden hidas toipuminen. Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025, jolloin talouden elpyminen lisää työvoiman kysyntää, valtiovarainministeriö arvioi.
Ja pidemmällä aikavälillä Suomi tarvitsisi yli kahden prosentin kasvua saadakseen taloutensa varmemmin kuntoon.
Uhat ja mahdollisuudet
Talouskehityksellä on kuitenkin mahdollisuudet yllättää myös myönteisesti.
– Suhdanteen käännekohdissa talous on usein elpynyt ripeämmin kuin etukäteen on arvioitu. Varsinkin investoinnit voivat vielä yllättää myönteisesti, esimerkiksi energiantuotannossa ja energiaintensiivisillä toimialoilla, Suomen Pankki sanoo ennusteessaan.
Energiainvestointeja toivotaan syntyvän vihreän siirtymän voimin, kun erilaisia vety-, akku- ja tuulivoimainvestointeja on vireillä paljon.
Myös tekoälyyn, kiertotalouteen ja teknologian kehitykseen liittyy toiveita, joiden myötä hyvinvointivaltion säilyminen on mahdollista.
– Näitä mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan luoda talouteen sellainen elinvoima, jota vastaan pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvat palvelulupaukset voidaan lunastaa kestävällä tavalla, valtiovarainministeriö kirjoittaa.
Uhkiin liittyy puolestaan geopolitiikan epävarmuus eli lähinnä sota Ukrainassa ja Lähi-idän epävakaa tilanne.
Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin tullipolitiikka voi lisäksi käynnistää kauppasodan, joka haittaisi talouskehitystä.
Suomen sisäisiä huolia liittyy muun muassa työmarkkinakierrokseen, jossa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välinen päänavaus palkankorotuksista antaa yhä odottaa itseään.
Mahdolliset lakot voivat heikentää talouskäännettä ja palkankorotusten taso vaikuttaa niin ostovoimaan kuin yritysten kilpailukykyyn.
– Jos ratkaisun löytyminen neuvotteluissa pitkittyy, kasvaa laajojen työtaistelutoimien vaara, Suomen Pankki ennakoi.
Yhteenvetona voi sanoa, että vuodesta 2025 on tulossa taloudellisesti parempi kuin vuodesta 2024. Ensi vuosi ei vaikuta kuitenkaan olevan niin hyvä kuin on aiemmin toivottu.
Jos uusia sopeutuksia joudutaan tekemään, hyvinvointivaltion palvelut voivat heikentyä entisestään.