Vihreät ja kristillisdemokraatit tekivät lauantaina myönteisiä Nato-linjauksia ja Rkp vaati vanhan linjansa mukaan Suomea puolustusliiton jäseneksi. Suomalaisten ajattelun muutos näkyy häkellyttävästi siinä, kuinka osa vannoutuneista pasifisteistakin on kääntynyt sotilasliiton kannalle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Valtiojohto ei ole suoraan sanonut Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä, mutta rivien välistä on ollut hankala tehdä muuta johtopäätöstä. Gallupit niin kansalaisten keskuudesta kuin eduskunnasta kertovat enemmistön kannattavan Nato-jäsenyyttä.
Ei siis ollut suuri yllätys, kun vihreiden puoluevaltuuskunta ja kristillisdemokraattien puoluehallitus päättivät lauantaina kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin prosessi meni pienen askeleen eteenpäin.
Kristillisdemokraateilla on vielä puoluevaltuusto jäljellä, mutta puolueen tekemän jäsenkyselyn mukaan lähes 80 prosenttia KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi.
Lue lisää: Neljä viidestä kristillisdemokraattien jäsenistä kannattaa Nato-jäsenyyttä – myös puoluehallitus puoltaa hakemista
Nato-kantaansa linjaavilla puolueilla on myös puoluekokoukset edessä, mutta niissä linjaukset tuskin muuttuvat puoluevaltuustoissa päätetyistä.
Lue lisää: Vihreiden Suomela: Puolueen kansanedustajilla ja ministereillä vapaat kädet tukea Suomen Nato-jäsenyyttä
Lauantaina oli jopa hätkähdyttävää kuulla vihreiden puoluevaltuustoissa pidettyjä Nato-puheenvuoroja. Usea rauhanaatteen kannattaja eli pasifisti kertoi kääntyneensä Naton kannalle Venäjän brutaalin hyökkäyssodan takia.
Tunteet olivat monilla pinnassa ja ajatuksissa oli se, minkälaisessa maailmassa suomalaiset lapset saavat tai joutuvat elämään.
Puheiden ytimenä oli se, että maailma muuttui ja Nato-kanta sen mukana. Osa pasifisteista näkee nyt Naton parhaana mahdollisena rauhan ja väkivallattoman Euroopan takeena, vaikka Yhdysvaltoja ei edelleenkään rakasteta ja ydinaseita kavahdetaan.
Vihreiden puoluevaltuuskunta hahmotteli jo sitä, minkälainen Nato-maa Suomi tulevaisuudessa on. Miten Suomi jatkaa rauhantyötä ja ihmisoikeuksien puolustamista maailmalla?
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi kokousväelle, ettei muutoksia Suomen rauhantoimintaan tarvitsisi Nato-jäsenyyden takia tehdä.
Rkp:n puoluevaltuustolle puhunut puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson painotti puolestaan sitä, että Suomen on oltava mukana kehittämässä Natoa.
– Suomen on istuttava niissä pöydissä, joissa päätetään Suomen ja Euroopan turvallisuudesta. Ei vain tarkkailijana vaan täysivaltaisena jäsenenä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa tulevan liiton politiikkaan ja oikeuteen turvallisuustakuisiin 5 artiklan mukaisesti. Minulle ja RKP:lle on selvää, että prosessi, jossa Suomi ja Ruotsi hakisivat rinnakkain jäsenyyttä, olisi paras ratkaisu koko Itämeren alueen ja Pohjoismaiden turvallisuustilanteen kannalta, Henriksson puhui puoluevaltuustossa.
Lue lisää: Henriksson: Sotilaallinen hyökkäys Suomea kohtaan pitää olla niin epähoukutteleva ajatus, että kukaan ei sitä tekisi
Nato-prosessi odottaa seuraavaksi sitä, miten Nato-selonteon käsittely sujuu ja milloin Sdp:n puoluevaltuusto päättää omasta Nato-kannastaan.
PS. Vihreiden kokouksessa pisti korvaan myös se, kuinka suuret suosionosoitukset paikalla ollut europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) sai omiltaan. Venäjän huonoon kehitykseen pitkään huomiota kiinnittänyt Hautala voi saada omiltaan nostetta vaikka presidenttiehdokkaaksi, jos ehdokkuus häntä aikanaan kiinnostaa.