Keskusta on perinteisesti suhtautunut Suomen Nato-jäsenyyteen varautuneesti, mutta STT:n soittokierros kertoo kantojen muuttuvan nyt nopeasti.
Kannattajakunnan siirtymä aiempaa Nato-myönteisemmäksi on ollut nähtävissä gallupeista, mutta muutos näkyy myös maakuntien piirijärjestöissä ja puolueen eduskuntaryhmässä.
Yksi kielteisen kantansa pyörtäneistä keskustalaista on savonlinnalainen kansanedustaja ja entinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Ennen edustajan työtä hän oli maailmanmestaruustason suunnistushiihtäjä ja kertoi Nato-kantansa kääntymisestä siihen sopivalla tavalla.
Kosonen kirjoitti Facebookissa viime viikolla, ettei hän ole koskaan hiihdellyt Naton suhteen harmailla hangilla. Hän kertoi, että kanta Nato-jäsenyyteen oli vielä loppusyksyyn saakka kielteinen.
Perjantaina Kosonen avasi STT:lle puhelimitse, miksi näkemys muuttui.
Lue myös: Kolumni: Turvallisuuspolitiikka on tylsää, mistä värikäs keskustelu kertookin – Suomen puolustus on nyt ja tulevaisuudessakin parempaa kuin Virossa ja Ukrainassa
Aiemmassa kannassa oli hänen mukaansa kyse pasifismista: jos kaikki ajattelisivat asioiden hoituvan ilman sotilaallista voimaa, aseita ei tarvittaisi. Suomen olisi oltava neutraalina valtiona rauhan puolella, hän ajatteli.
Tammikuussa Kosonen kuitenkin kertoi ystävälleen, että ei ole enää varma Nato-jäsenyyden vastustamisesta. Jo se oli häneltä paljon sanottu, mutta lopullisesti suunnan muutti Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan.
Naton ulkopuolisena maana Ukraina ei ole saanut kaikkea mahdollista aseellista apua. Myöskään muiden valtioiden apujoukkoja ei ole tullut maahan.
– Ja toisaalta tämä osoittaa, että Venäjään ei voi luottaa. Että vaikka olisi kuinka liittoutumattomana, mikään puhe ei ole pitänyt paikkaansa ja mistään sopimuksesta ei ole pidetty kiinni.
Kosonen tuli siihen tulokseen, että edes Lissabonin sopimus ei anna Suomelle aukottomia turvatakuita. Siksi hän kokee Nato-jäsenyyden ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:54
Kuinka kauan eduskunta käsittelee Nato-jäsenyyttä? Vanhanen vastaa Asian ytimessä -ohjelmassa
Päät kääntyvät piireissä
Keskustalla on vahvaa alueellista toimintaa, mikä näkyy muun muassa mittavana määränä piirijärjestöjä. Tätä juttua varten lähestyttiin seitsemää piirijohtajaa puolueen ydinkannatusalueilta. Piirejä on yhteensä parikymmentä.
STT haastatteli piirijohtajia nimettöminä, jotta piirit eivät yksilöidy kesken Nato-kannan muodostumisen ja jotta puheenjohtajat voivat puhua vapaammin aiheesta.
Haastateltaviksi valikoituivat puheenjohtajat, joiden vaalipiirissä keskustan kannatus ylitti viime eduskuntavaaleissa 15 prosentin osuuden. Haastateltavien piirit sijaitsevat eri puolilla maata eteläisintä Suomea lukuun ottamatta.
Soittokierroksen perusteella keskustalaiset eivät ole enää lainkaan vakuuttuneita, että yltiövarovainen politiikka Nato-jäsenyydessä toimisi nykytilanteessa.
Ainostaan yksi haastatelluista piirijohtajista kertoi varmuudella kannattavansa nykytilannetta, jossa Suomi ei ole Naton jäsen. Haastatelluista piirijohtajista kaksi kannatti Natoa ja muilla lopullinen kannanmuodostus oli yhä kesken.
Yksi haastatelluista kertoi Hanna Kososen tavoin, että oli pyörtänyt Nato-kantansa täysin.
– Kyllä tässä on nyt vedetty aika isolla kädellä matto alta kaikelta siltä, mitä on pyritty nyt hyvässä hengessä rakentamaan. Naapuri on osoittautunut täysin arvaamattomaksi, hän kertoi muutoksesta.
Lue myös: Presidentti Niinistö raottaa Nato-pohdintaansa tänään MTV:lle – "Kyllä minun kantani aika selkeä on"
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:06
"Kyllä minun kantani aika selkeä on" – katso ote presidentti Niinistön haastattelusta videolla!
Kannat muotoutuvat
Kaikki piirijohtajat arvioivat, että keskustan jäsenistössä on tullut julki sodan alkamisen jälkeen aiempaa enemmän Nato-kannatusta ja ollut vähintäänkin jonkinlaista siirtymää Naton kannattajiksi.
Yksi puheenjohtajista ajatteli, että aiemminkin Natoa kannattaneet ovat kovaäänisempiä ja todellinen siirtymä hänen piirissään voi olla vähäistä. Osa puheenjohtajista puolestaan piti selvänä, että siirtymä Naton kannattajiksi on ollut heidän piirissään runsasta.
Näkemykset perustuvat piirijohtajien keskusteluihin jäsenistön kanssa, koska kattavia selvityksiä jäsenten kannoista ei ole tehty.
Useimmat haastatelluista odottivat puoluevaltuuston päättävän keskustan kannasta Nato-jäsenyyshakemukseen jo kahden viikon päästä tai vähintäänkin muodostavan asiasta jonkinlaisen alustavan kannan. Osa piirijohtajista uumoili, että lopullinen päätös saattaisi syntyä vasta kesäkuun puoluekokouksessa.
Yle julkaisi perjantaina oman kyselynsä Nato-kannoista keskustan puoluevaltuuston jäsenille. Kaksi kolmasosaa vastanneista kannatti jäsenyyttä Natossa. Kyselyyn vastasi hieman yli puolet 135:stä puoluevaltuuston jäsenestä.
Lue myös: Tätä tietoa suomalaiset tarvitsisivat nyt Nato-mielipiteen muodostamiseen – asiantuntija nostaa esiin kaksi keskeistä seikkaa
Voimakkaita puheenvuoroja
Keskustalaisten nytkähdykset kohti Nato-myönteisyyttä ei tarkoita, että puolueen jäsenistöllä olisi yhtenäinen näkemys jäsenhakemuksen eduista. Eräs piirijohtajista arvioi, että jo aivan sodan alussa sisäisessä keskustelussa näkyi jakautumista.
– Oli tosi voimakkaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan, mitä ei ole aikaisemmin ollut.
Kyseinen piirijohtaja huomauttaa, että Venäjän laajamittainen hyökkäys oli tuolloin vasta alussa. Hänen tuntumansa on, että jäsenistön näkemys on muuttunut tuon jälkeen yhä myönteisemmäksi Nato-jäsenyydelle, mutta avoimia kysymyksiäkin on yhä.
Piirijohtaja kertoo jäsenistöä mietityttävän muun muassa Naton aiheuttamat taloudelliset kustannukset ja se, kuinka paljon ja koska Suomen täytyisi lähettää joukkojaan ulkomaille.
– Kukaan ei kuitenkaan halua ajatella, että lapsenlapset tai muut ovat rintamalla jossain Syyriassa tai muualla.
Lue myös: Voisiko Venäjä Nato-maita painostamalla estää Suomen liittymisen puolustusliittoon? Asiantuntija MTV:lle: Vastaavaa nähty muissa maissa aiemminkin
Lue myös: Kysely: valtaosa ruotsalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, jos Suomi liittyy myös
Kosonen aistii siirtymän
Kansanedustaja Hanna Kosonen ajattelee, että Suomi satsaa jo nyt puolustukseensa enemmän kuin moni Naton jäsen. Lisäksi järjestelmät sopivat jo varsin hyvin yhteen Naton kanssa.
Suomella voisi olla mahdollisuus niin sanottuun Norjan malliin, Kosonen uskoo. Se tarkoittaisi, ettei maassa ole ydinaseita tai ulkomaisia pysyviä joukkoja rauhan aikana.
Gallupien perusteella keskustan kannattajakunnasta on tullut aiempaa Nato-myönteisempää. Helsingin Sanomat on myös pitänyt yllä päivittyvää tietokantaa, johon se on koonnut eri lähteistä kansanedustajien Nato-kantoja.
Maanantaina seitsemän keskustan 31 kansanedustajasta oli ilmaissut myönteisen kannan. Loput eivät osanneet kertoa kantaansa tai se ei ollut tiedossa.
Kososen näppituntuma on, että keskustan eduskuntaryhmä on aiempaa Nato-myönteisempi. Hän ymmärtää silti senkin, miksi moni ei ole vielä näkemystään kertonut.
– Halutaan lisätietoja ja hallituksen kantaa selville, ennen kuin lopullisesti tehdään ratkaisuja tai tullaan julkisuuteen sen oman ratkaisun kanssa. Kyllä minun on helppo ymmärtää. On kyseessä valtavan iso päätös, ja se pohdinta jokaiselle suotakoon.
Lue myös: Suomen ei ole syytä kiirehtiä Natoon, asiantuntija sanoo – "Erinomainen asia, että sitä poliittisesti selvitetään"
Lue myös: Suurin osa suomalaisista haluaa Natoon – "Aiemmin ajateltiin, että Suomeen ei kohdistu todellisia sotilaallisia uhkakuvia"
36:51
Suomi Natoon vai ei? Debatissa vastakkain Heikki Patomäki ja Juho Romakkaniemi