Keskustelu, prosessi, Naton plussien ja miinusten arviointi ovat tarpeen, vaikka suuri osa kansanedustajista on jo kantansa päättänyt, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki. Ratkaisua ei tehdä vain ensi vuodelle, vaan pitkälle tulevaisuuteen.
Tänään eduskunnassa oli historiallinen päivä, kun kansanedustajat aloittivat Nato-selonteon käsittelyn.
Aivan yhtä hyvin voisi sanoa lähetekeskustelun jälkeen: Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!
Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan, kaikista ihmisyyden rippeistä piittaamaton sodankäyntitapa sekä uhkailu ja haistattelu joka suuntaan, myös meille, avasi suomalaisten silmät.
Ensin Nato-kelkkansa käänsi kansa, poliitikot seurasivat perässä. Osin myös pakosta.
Suurimmat puolueet ovat jo suuntaamassa kohti sotilasliiton jäsenyyttä. Se kävi selvästi ilmi puolueiden ryhmäpuheista.
Kokoomus ja RKP ovat olleet Naton kannalla pitkään. Käytännössä SDP, perussuomalaiset, keskusta ja vihreät ovat valmiita tukemaan jäsenyyttä, vaikka yksittäiset kansanedustajat vielä pohtivat kantaansa.
Ratkaisujen aika on tullut, totesi myös pääministeri Sanna Marin (sd.) eduskunnassa.
Niinpä prosessi etenee nyt eduskunnassa insinöörimäisen vakaasti, selvästi ilman suuria intohimoja.
Niin suomalaista.
Suurin paini asian kanssa on jo käyty.
Vasemmistoliiton Nato-tuska
Vaikein ratkaisu on vasemmistoliitolle. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo muistutti, ettei riskitöntä turvallisuuspoliittista ratkaisua ole.
– Suomen turvallisuus on liian arvokas, jotta hätäilyllä tai poliittisen kannatuksen kalastelulla tekisimme lyhytnäköisiä valintoja, Saramo sanoi vasemmistoliiton ryhmäpuheessa.
– Hirmutöiden edessä on luonnollista tuntea pelon lisäksi myös vihaa. Päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä vain tunteiden pohjalta, Saramo jatkoi.
Päivän ainoat kunnon välihuudot kuultiin, kun Saramo nosti esiin tahoja, jotka ovat tehneet täyskäännöksen toimissaan sodan vuoksi. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja totesi perussuomalaisten olleen suurimpia "Putinin tukijoita".
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjasi jo viime kuussa, että puolueen ei kannata tehdä Suomen Nato-jäsenyydestä enää hallituskysymystä. Niinpä Suomen päätös hakea sotilasliiton jäsenyyttä ei tarkoittaisi puheenjohtajan mukaan vasemmistoliton eroa hallituksesta.
Todennäköistä on, että vasemmistoliiton kansanedustajat saavat vapaat kädet, kun jossain vaiheessa jäsenyysäänestys tulee ajankohtaiseksi.
Orpo Washingtonissa
Samaan aikaan kun vasemmistoliitto vaati niin perusteellista käsittelyä kuin mahdollista eli lisää aikaa mahdollisuuksien pohdintaan, kokoomuksen Antti Häkkänen jopa ehdotti ei-välttämättömien asioiden käsittelyn keskeyttämistä muutaman viikon ajaksi, jotta kansanedustajilla on riittävästi aikaa Nato-kannan muodostamiseen ilman viivytyksiä.
Kun toinen jarruttaa, toinen kiihdyttää.
Kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa ei eduskunnassa nähty tärkeänä päivänä. Hänen Washingtonin matkastaan ehti jo nousta pienimuotoinen kohu pääsiäisenä. Osa twitteristeistä suorastaan tuomitsi Orpon republikaanitapaamiset sisäpoliittiseksi näytökseksi.
Mutta ehkäpä Nato ei yhtä miestä kaipaa.
Entäpä Ruotsi?
Eduskunnan taustakeskusteluissa spekuloitiin tänään myös sitä, ehtiikö ja saako eduskunta viedä oman keskustelunsa läpi toukokuun aikana vai tuovatko presidentti ja hallitus myönteisen Nato-kannan eduskunnan päätettäväksi jo ennen tätä.
Aika on tiivistynyt jo niin moneen kertaan helmikuun 24. päivän jälkeen.
Ps: Mutta entäpä Ruotsi? Ruotsi seurannee Suomea Nato-kantansa kanssa. Ruotsin demareiden mielialat tunteva Aftonbladetin Anders Lindberg käänsi tänään kelkkansa lehden pääkirjoituksessa.
Ruotsalaisarvioiden mukaan se tarkoittaa, että myös demarit ovat kääntyneet kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Suomen ja Ruotsin Nato-aikataulut voivat sittenkin osua yksiin.