Anniina on repinyt kynnet ja kynsinauhat melkein irti hakiessaan aistikokemuksia – lapsena autismi kuitattiin asenneongelmana

Vaikeus syödä, aistiongelmat ja motoriset kehityksen viivästymät olivat syy sille, että Anniina Ala-Soinia lähdettiin lapsena tutkimaan. Ruoka tuntui ja maistui suussa pahalta, eikä hän ollut oppinut kaikkia samoja taitonsa kuin ikäisensä.

– Tuomioksi tuli, että lapsen asenteessa on ongelma, kun ei ole liikunnallista tai älyllistä kehitysvammaa, Anniina muistelee.

Oikea diagnoosi tuli vasta täysi-ikäisenä. Asenneongelman sijaan Anniinalla oli autismikirjon häiriö. Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivän maailman, määrittelee Autismi- ja Aspergerliitto sivuillaan. 

Lue myös: Syy Esmeraldan, 26, erilaisuudelle oli Asperger – äiti muistaa ensimmäiset oireet jo taaperoiästä: "Ella oli meidän Google jo ennen Googlea"

Terapia ja kuntoutus valmistavat yhteiskuntaan

Anniinan lapsuudesta on jo toistakymmentä vuotta. Elina Vienonen sanoo, että tässä ajassa paljon on muuttunut – esimerkiksi tietämys sekä osaaminen ovat lisääntyneet ja asenteet jonkin verran muuttuneet.

– Mutta sellainen perusasia, miten lapset saavat terapiaa ja kuntoutusta, on säilynyt samana, koska itse autismikirjo ei ole muuttunut, Vienonen sanoo.

Terapiaa ja kuntoutusta tarvitaan, jotta autismikirjon henkilö selviäisi arjesta parhaalla mahdollisella tavalla, eivätkä esimerkiksi aistihäiriöt estäisi oppimista. Tavoitteena on, että ihminen pystyisi olemaan niin sanottujen neurotyypillisten yhteiskunnassa, Vienonen luonnehtii.

Erityispiirteillä monta eri muotoa 

Autismikirjo on kuitenkin spektri, jonka sisään mahtuu monta erilaista ihmistä. Ja näiden yksilöiden autistiset piirteet voivat vaihdella hetkestä ja elämäntilanteesta toiseen.

Anniina muistuttaa, että esimerkiksi aistiyliherkkyyden sijaan autismikirjon henkilö voi oireilla aistimushakuisuuden kautta.

– Mulla on ollut tapana lapsesta asti repiä kynnet ja kynsinauhat melkein irti ja takut hiuksista. Jotkut hakkaa päätään seinään. Se ei välttämättä ole itsetuhoa, vaan tuntuu mukavalta ja auttaa keskittymään, Anniina sanoo.

Vienonen muistuttaa, että autismiin kuuluvat erityispiireet näyttäytyvät hyvin monin eri tavoin. Toiset autismikirjon henkilöt tarvitsevat hyvin vahvaa tukea, toisten tuen tarve on huomattavasti vähäisempi, vaikka piirteet ovat merkittävässä osassa elämää.

Ovatko autismikirjon henkilöt sitten erityislahjakkaita? Vienonen luonnehtisi ennemmin, että autismikirjon henkilöillä on erityisiä mielenkiinnon kohteita. Katso koko haastattelu videolta!