Tutkijat ovat löytäneet noin 250 miljoonaa vuotta vanhan fossiilin Antarktikselta, Etelämantereelta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä se todistaa, että Antarktis ei ole aina ollut paksun jääpeitteen ja -vuorten peittämä manner, kertoo uutissivusto CNN.
Kun puhutaan Etelämantereesta ja siellä elävistä eläinlajeista, ensimmäisenä mieleen tulee kuva pingviinistä, hylkeestä tai eläimestä, joka on sopeutunut ankariin olosuhteisiin ja selviytyy jopa arktisissa ympäristöissä.
Tutkijat tekivät hetki sitten yllättävän löydön, joka saattaa osaltaan kirjoittaa historiankirjan sivun uudelleen sen suhteen, millaista elämä on saattanut Etelämantereella olla miljoonia vuosia sitten.
Lue myös: Dinosaurukset tappanut asteroidi aiheutti tsunamin, jollaista ihminen ei ole koskaan kohdannut
Lue myös: Etelä-Afrikasta löytyi 200 miljoonaa vuotta vanha fossiili – aikansa suurin dinosaurus: "Liikkuivat vaivatta Johannesburgista Buenos Airesiin"
Etelämanner oli aiemmin kaikkea muuta kuin jäätä
Sen sijaan, että Antarktis olisi aina ollut vain jäätä ja jäävuoria silmänkantamattomiin, Etelämanner oli vielä 250 miljoonaa vuotta sitten vehreää maata ollen täynnä vihreää metsää ja vettä virtaavia jokia.
Ympäristö mahdollistikin monien villieläinlajien – esimerkiksi matelijoiden – selviytymisen Etelämantereella, sillä oli harvinaista, että lämpötila laski pakkasen puolelle.
– Luulimme, että Etelämantereen eläimet olisivat samankaltaisia Etelä-Afrikassa eläneiden eläinlajien kassa, sillä nämä mantereet liittyivät tuolloin toisiinsa. Olemme kuitenkin havainneet, että Antarktiksen villieläimet ovat olleet yllättävän ainutlaatuisia, kertoo Field Museumin johtava tutkija Brandon Peecook lausunnossaan.
Fossiili osoittautui dinosauruksen varhaiseksi sukulaiseksi
Tutkijat löysivät Etelämantereelta fossiilin tuntemattomasta lajista. Kyseessä on mitä ilmeisimmin iguaanin kokoinen matelija, jota pidetään krokotiilien ja dinosaurusten varhaisena sukulaisena.
– Se näyttää hieman liskoilta. Fossiilin avulla voidaan päätellä, miten dinosaurukset ja niiden lähimmät sukulaiset kehittyivät ja levisivät maailmalla, Peecook kertoo.
Fossiilin luuranko ei ole vielä valmis, mutta tutkijoilla on riittävästi näyttöä siitä, miltä lisko aikoinaan näytti, ja kuinka samanlainen se oli muiden arkosaurien kanssa.
Tästä syystä tutkijat uskovat, että lisko oli lihansyöjä, joka käytti ravinnokseen sammakkoeläimiä, hyönteisiä ja nisäkkäiden varhaisia sukulaisia.
Fossiili nimettiin Antarctanax shackletoniksi: nimen etuosa tarkoittaa "Etelämantereen kuningasta", jälkimmäinen osa on nimetty Antarktista tutkinneen Ernest Shackletonin mukaan.
Äskettäin löydetyt fossiilit on kuvattu ja julkaistu Vertebrate Paleontology -lehdessä torstaina.
Etelämantereen tutkimukset ovat vasta alussa
Tutkijoiden mukaan monien eläinlajien kuollessa sukupuuttoon, Etelämanner oli alue, jossa kehitys tapahtui nopeasti ja monimuotoisuus oli mahdollista.
Etelämanner on yksi niistä maapallon osista, joita ei ole juurikaan tutkittu ja tutkimukset ovat vasta alussa – etenkin merenpohjissa.
Vasta tulevat tutkimukset ja Etelämantereella tehtävät kaivaukset paljastavat paremmin, millaista elämä Antarktiksella todella oli yli 200 miljoonaa vuotta sitten.
– Mitä enemmän erilaisia eläinlajeja löydämme, sitä enemmän opimme, millaisia sukupuuttoaallon jälkeen eläneet arkosaurit olivat. Antarctanax shackleton on vain pieni osa Etelämantereen historiasta, tutkija Peecook toteaa.