Oliko tämä Etelämantereella 50 miljoonaa vuotta sitten elänyt valtava lintu historian suurin siivekäs?

"Näyttää siltä, kuin se olisi kuollut eilen" – tutkijat tekivät uskomattoman dinosauruslöydyn viime maaliskuussa. Katso video!

Jättilinnun luut löytyivät alun perin 1980-luvulla, kun yhdysvaltalaisen Kalifornian yliopiston paleontologit vierailivat Seymourin saarella Antarktiksen niemimaan pohjoisosassa.

He toivat matkaltaan lukuisia fossiileja, mukaan lukien kahden esihistoriallisen linnun jalka- ja leukaluut.

Tämän jälkeen löytö jäi vuosikymmeniksi unholaan, kunnes Peter Kloess -niminen jatko-opiskelija alkoi penkoa löytöä vuonna 2015.

Jättilintu vaelsi valtamerillä 60 miljoonaa vuotta

Maanantaina Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan luiden kuuluneen Pelagornithidae-heimoon lukeutuneelle lentävälle saalistajalle, joka vaelsi maapallon eteläisillä valtamerillä vähintään 60 miljoonaa vuotta. Tutkimuksesta uutisoi CNN. 

Kyseiset linnut tunnetaan niin sanottuina hammaslintuina terävien hampaidensa ja pitkien nokkiensa ansiosta. Niiden avulla ne pystyivät noukkimaan kaloja ja mustekaloja merestä.

Jättisiivekkäät olivat ehkä suurimpia koskaan eläneitä lintuja

Linnut olivat valtavan kokoisia. Niiden siipiväli oli jopa 6,4 metriä. 

Tutkijoiden mukaan Etelämantereelta löytyneen jalkaluun omistaja oli kenties "suurin yksilö, joka tunnetaan koko Pelagornithidaen sukupuuttoon kuuluneesta ryhmästä".

Lintu, jonka leukaluun tutkijat löysivät, oli puolestaan ”todennäköisesti yhtä suuri, ellei jopa isompi, kuin mitkään hammaslinturyhmän tunnetuimmat lajit”.

– Nämä Etelämantereen fossiilit edustavat todennäköisesti paitsi eoseeni-kauden suurimpia lentäviä lintuja myös suurimpia koskaan eläneitä lentäviä lintuja, tutkijat arvioivat. 

Eoseeni-kausi oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.

Otukset olivat pelottavia saalistajia

Peter Kloess ja muut tutkijat päättelivät, että Etelämantereelta löytynyt linnun jalkaluu on peräisin 50 miljoonan vuoden takaa ja leukaluu on noin 40 miljonaa vuotta vanha. 

Jäänteet todistavat sen, että linnut olivat kehittyneet kenotsooisella maailmankaudella sen jälkeen, kun asteroidi syöksyi maahan ja pyyhkäisi altaan lähes kaikki dinosaurukset. Kenotsooinen maailmankausi alkoi noin 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.

– Fossiilinäytteemme perusteella linnut kehittyivät todella jättimäisiksi verrattain nopeasti dinosaurusten sukupuuton jälkeen ja hallitsivat sen jälkeen valtameriä miljoonia vuosia, Kloess toteaa yliopiston lehdistötiedotteessa.

Pelagornithidaet matkustivat albatrossien tavoin laajalti eri puolilla maailmaa ja olisivat voineet lentää viikkoja kerrallaan meren yli.

– Isot linnut olivat lähes kaksi kertaa albatrossien kokoisia ja luultavasti hyvin pelottavia saalistajia, tutkijatiimissä mukana ollut Thomas Stidham Kiinan tiedeakatemista toteaa.

Miltä näytti Etelämanner 50 miljoonaa vuotta sitten?

Kloessin ja kumppaneiden tutkimus valottaa myös kuvaa siitä, miltä Etelämanner näytti 50 miljoonaa vuotta sitten. 

Alueella oli ensinnäkin huomattavasti lämpimämpää kuin nyt. Lisäksi siellä eli monia lintulajeja, kuten pingviinien, ankkojen ja strutsien varhaisia sukulaisia, ja erilaisia nisäkkäitä, kuten laiskiaisten ja muurahaiskarhujen kaukaisia esi-isiä ja -äitejä. 

Pelagornithidaet kilpailivat niiden kanssa ruuasta ja pesäpaikoista.

Seymour Island on tutkijoiden aarreaitta

Seymourin saarella on tehty jo ennen tätä lukuisia tieteellisiä läpimurtoja. 

Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan alueella on elänyt aikoinaan myös muun muassa pienenpieni sammakko. 

– Uskon, että Etelämanner on ollut lajistoltaan rikas ja monipuolinen paikka, Ruotsin luonnonhistoriallisen museon kuraattori Thomas Mörs totesi maaliskuussa.

– Olemme nyt löytäneet vain murto-osan siellä eläneistä eläimistä.

Lue myös Antarktikselta löytynyt 250 miljoonaa vuotta vanha fossiili osoittautui täysin uudeksi lajiksi – matelija on dinosauruksen varhainen sukulainen