Australiasta löydetyn, harvinaisen hyvin säilyneen fossiilin avulla on tunnistettu kokonaan uusi laji, joka asutti maapalloa jo ennen dinosauruksia ja niiden kanssa. Aiheesta kertovat muun muassa Uuden Etelä-Walesin yliopisto ja BBC.
Noin 240 miljoonaa vuotta vanhan sammakkoeläimen fossiilin löysi alun perin jo 1990-luvulla eläköitynyt kanafarmari Mihail Mihaildis korjatessaan rikkinäistä tukimuuria puutarhassaan Uminassa Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa.
Mihaildis oli ostanut korjausta varten paikalliselta louhokselta 1,6 tonnin hiekkakivilaatan. Kun hän viipaloi sen uloimpien kerrosten läpi, näkyviin tulivat tuntemattoman olennon kiveen ikuistuneet ääriviivat.
Lue myös: Tämä kolossaalinen nisäkäs oli ehkä painavin eläin koskaan – löytö tehtiin autiomaasta
Sydneyssä sijaitseva Australian Museum sai fossiilin kokoelmiinsa vuonna 1997. Se oli siitäkin harvinainen, että siinä oli säilynyt paitsi miltei täydellinen luuranko, myös pehmytkudosta.
– Tämä fossiili on ainutlaatuinen esimerkki ryhmästä panssarisammakoina tunnettuja, sukupuuttoon kuolleita eläimiä, jotka elivät ennen dinosauruksia ja niiden kanssa, sanoo paleontologi Lachlan Hart Uuden Etelä-Walesin yliopistosta tiedotteessa.
Uuden Etelä-Walesin yliopiston ja Sydney Museumin tutkijat ovat nyt antaneet lajille latinankieliseksi nimeksi Arenaerpeton supinatus, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa "selällään makaavaa hiekassa ryömijää".
Eläin eli Sydneyn altaassa makean veden järvissä ja puroissa triaskaudella noin 240 miljoonaa vuotta sitten. Lajin kerrotaan selvinneen kahdesta maapallon joukkosukupuutosta.
Maailmanlaajuisesti saman lajin fossiileja on tunnistettu alle kymmenen.
Aranaerpetonin fossiili.
Yhteneväisyyksiä nykyiseen jättiläissalamanteriin
Fossiilia on kuvailtu merkittäväksi löydöksi Australian paleohistoriassa. Tutkimus siitä julkaistiin tieteellisessä ja vertaisarvioidussa Journal of Vertabrate Paleontology -lehdessä.
Lihaa syönyt Arenaerpeton oli noin puolitoista metriä pitkä ja ruumiiltaan salamanterin muotoinen. Etenkin pään muodoltaan se muistutti paljon nykyään erittäin uhanalaista kiinalaista jättiläissalamanteria.
Kylkiluiden ja pehmytkudoksen ääriviivojen perusteella eläimen arvioidaan olleen huomattavasti raskaampi kuin modernit jälkeläisensä.
Viimeiset panssarisammakot elivät Australiassa tiettävästi 120 miljoonaa vuotta Arenaerpetonin jälkeen.
Tiistaina julkistetut löydökset osoittavat Hartin mukaan, että Australia oli loistava paikka eläimille kehittyä ja löytää suojaa massasukupuuttojen jälkeen.
Harvinainen fossiili pääsee näytille Australian Museumiin myöhemmin tänä vuonna.
2:00
Suomalainen Jari kohtasi pallopäävalasparven soutumatkalla Atlantilla – "Ihan mieletön kokemus"