Pilaako puhelin muistin? Tutkimuksessa yllätystulos "digidementiasta"

Analyysissa paljastui "digidementian" vastakohta: tekniikan käyttäminen olikin aivoille hyödyllistä.

Ruutuajan haitoista puhutaan usein. Esimerkiksi teinityttöjen masennus on yhteydessä sosiaalisen median käyttöön. Toisen tutkimuksen mukaan tiettyjen somepalveluiden käyttäminen on yhteydessä lisääntyneeseen masennusoireiluun myös aikuisilla. Runsas ruutuaika pilaa myös unet.

Teknologian käyttäminen saattaa kuitenkin myös hyödyttää aivoja. 

Texasilaisten yliopistojen tutkimuksessa selvisi, että laitteiden käytön opetteleminen voi ehkäistä kognitiivisia haittoja, kertoo CNN.

Tutkimus julkaistiin Nature human behavior -lehdessä. Tutkimustiimin tarkoituksena oli selvittää "digitaalisen dementian" hypoteesia eli tutkia, heikentääkö tekniikan käyttäminen ja siihen luottaminen kognitiivisia kykyjä ajan myötä.

Lue myös: Somevaikuttajan kuvaa ei vain räpsäistä: "Joku saattaa ajatella, että se on sellaista hepsankeikka-sisällöntuotantoa"

Tekniikka ei aiheuttanut "digidementiaa"

Tutkimusta varten perattiin 57 tutkimusta, joissa oli mukana yli 400 000 keskimäärin 68-vuotiasta aikuista. Dataa oli runsaasti: 20 tutkimuksessa osanottajia oli esimerkiksi seurattu keskimäärin kuuden vuoden ajan.

Tutkittuja teknologioita olivat tietokoneet, älypuhelimet, internet, sähköposti, sosiaaliset mediat tai monen kohteen "sekakäyttö".

Analyysissa paljastui "digidementian" vastakohta: teknologian käyttäminen laski riskiä kognitiivisiin hankaluuksiin 42 prosenttia. 

Hankaluuksiksi luettiin esimerkiksi lievä dementia tai huono selviytyminen kognitiivisia kykyjä seuraavissa testeissä.

Tutkimusta tehneen neurologian laitoksen apulaisprofessori Jared Bengen mukaan tulos on rohkaiseva, koska se ei riippunut vain aivoterveystekijöistä. Huomioon otettiin esimerkiksi koulutus- ja tulotaso.

Mistä tietää, että oman lapsen somen käyttö on haitallista? Juttu jatkuu videon alla.

1:37Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aallon mukaan vanhempien pitää tarkastella myös omaa somekäyttäytymistään.

Ei silti kannusta aivottomaan selailuun

Yksi poikkeus joukosta kuitenkin löytyi. Vaikka teknologia näytti liittyvän vähentyneeseen kognitiivisten ongelmien riskiin, sosiaalisen median käyttämisen suhteen tulos jäi epäselväksi.

Muutenkaan tulos ei ole varsinainen suositus tekniikan käyttämiselle.

– Löydöksemme ei ole suositus aivottomalle selailulle, Benge huomauttaa.

– Sen sijaan se vihjaa, että internetin meille antanut sukupolvi on löytänyt tapoja saada näistä työkaluista positiivisia vaikutuksia aivoille.

Kaiken kaikkiaan tutkijoille oli tarjolla 136 tutkimusta, joista mikään ei osoittanut tekniikan lisäävän kognitiivisia haittoja. Psykologian ja neurotieteiden professori Michael Scullin piti vastaavaa yhdenmukaisuutta "harvinaislaatuisena".

Useita haasteita – tulos ei välttämättä päde nuoriin

Tutkimuksen yksi rajoite oli, etteivät tutkijat saaneet tietoa siitä, miten teknologisia laitteita varsinaisesti käytettiin, tai mikä käyttötapa oli kognitiivisesti suojaavin. Epäselväksi jäi esimerkiksi se, käyttivätkö osanottajat tietokonetta tai puhelintaan tavalla, joka tietoisesti treenaa aivoja.

Myös käytön pituus jäi mysteeriksi, joten on mahdotonta sanoa, saako aivoetuja esimerkiksi vain erittäin lyhyellä tekniikan käytöllä. Koehenkilöiden ikä vaikuttanee tuloksiin jotenkin.

– [Tieto]määrä, jonka voimme tutkimuksesta päätellä tulevista sukupolvista, on hyvin epäselvä, kun ottaa huomioon kaikkialla nykyään läsnä olevan teknologian, jolle ihmiset altistuvat, jolle he ovat altistuneet syntymästään saakka, bostonilaissairaalan aivoinfarkti- ja verisuonisairauksien osaston johtaja Christopher Anderson kommentoi.

Aiemmassa tutkimuksessa on esimerkiksi selvinnyt, että passiivisestakin somen selailusta aiheutuu samoja haittoja kuin aktiivitykkäilystä.

– Kun ajattelee tekniikkaa, jonka kanssa tutkimuksen osanottajat ovat olleet tekemisissä aiemmin elämässään, heidän on tuolloin todella täytynyt tehdä työtä voidakseen käyttää teknologiaa, Anderson sanoo.

Hän ei ollut mukana tutkimustiimissä.

Lue myös:

Puhelin nakertaa lasten ja nuorten elämää – voiko keskittymiskykyä palauttaa? Lääkäri kertoo, mitä tekisi toisin

Iina-Katariinalla, 26, on seuraajia enemmän kuin Kajaanissa on asukkaita – kertoo avoimesti myös mielenterveysongelmistaan

Jos luppoaikaa on 30 sekuntia, käsi hakeutuu jo räpläämään puhelinta – tämän se tekee aivoille

Katso myös: Millaiset ihmiset netissä möykkäävät? Some ei viritä aivoja empatiaan

9:58Tekeekö somessa räyhääminen olon paremmaksi, vai sittenkin päin vastoin? Vieraana sosiaalipsykologi Janne Viljamaa ja HUS:n psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Lähteet: CNN