Presidentti Sauli Niinistö on tarkentanut kommenttejaan sodan laajenemisen vaarasta ja jopa ydinsodan uhkasta. Niinistö puhui medialle New Yorkissa, jonne hän on matkustanut YK:n yleiskokoukseen.
New York Timesin haastattelussa presidentti kehotti Euroopan maita ja johtajia olemaan varuillaan ja tietoisia eskalaation riskeistä Ukrainan sodassa. Niinistö totesi, että sota tulee kestämään kauan ja sodat voivat saada ennakoimattomia käänteitä ja johtaa jopa ydinaseiden käyttöön.
Presidentti muistutti jälleen tänään, että niiden ihmisten, jotka ovat vastuussa asioista ja niiden ihmisten, jotka eivät ole, käsityksissä on suuri ero.
– Kannattaa aina muistaa, että vastuussa olijat joutuvat ottamaan huomioon asioita, jotka voivat olla teoreettisiakin, mutta siitä huolimatta niitä ei voi kokonaan poistaa, Niinistö sanoi maanantaina New Yorkissa.
Lue myös: Ukrainan maavoimien komentaja: Venäjän puolustuslinja on murtunut Bahmutissa
NY Timesin haastattelussa presidentti kehotti myös ymmärtämään niiden länsijohtajien asemaa, jotka ovat olleet varovaisia halutessaan välttää sodan kiihtymisen. Kritiikkiä ovat saaneet muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.
– Jos nyt katsotaan eskalaation vaaraa, joka kerrotaan vältetyn, niin minusta oli aika kuvaavaa, kun Romaniaan alkoi tippua droonien kappaleita, niin Jens Stoltenberg (Naton pääsihteeri) aika nopeasti sanoi, etteivät ne vaikuta tahallisilta.
– Eli pyrittiin heti ikään kuin eliminoimaan pahemman kriisin puhkeaminen, Niinistö kommentoi medialle New Yorkissa.
Lue taustaa: Niinistö New York Timesissa: Venäjän kanssa on voitava pitää yllä suhteita
Niinistön mukaan eskalaation vaara voi olla olemassa vahingossakin, ja sen vuoksi Venäjää kohtaan on luotava painetta, ettei sellaisia vahinkoja tapahtuisi, mitä Romanian kohdalla on käynyt.
– Jos päädyttäisiin suursotaan, niin olen todennut, että vaara ydinaseista kasvaa.
– Sitä ei tällä hetkellä varmasti ole eikä sen kasvaminen tarkoita välttämättä suuria mittasuhteita, mutta se on otettava huomioon vain siksi, että ydinaseiden käyttäminen lopettaa kaiken. Ei siltä voi silmiä ja ajatuksia kokonaan sulkea.
Mitä sodan jälkeen?
Presidentti Niinistön mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, ettei sodan tämänhetkisestä umpisolmusta tunnuta pääsevän "puuta pidemmälle".
Presidentin mukaan eräs lähestymistapa voisi olla koota osapuolet neuvottelemaan sodanjälkeisestä rauhanturvaamisesta.
– Eli miten rauha aikanaan turvattaisi ja jos siihen saadaan laajat hartiat, niin löytyisikö sitä kautta enemmin yhteisymmärrystä hakea se rauhakin? Niinistö pohtii.
Presidentin arvion mukaan tulevan rauhan takaamiseen tarvitaan myös Kiinaa yhdessä läntisten voimien kanssa.
Jännitteinen kokous
YK:n yleiskokouksessa jännite on tänä vuonna tavallista korkeammalla, koska sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat molemmat paikalla New Yorkissa.
MTV Uutisten kirjeenvaihtajan Mari Karppisen mukaan Zelenskyi kiittänee erityisesti länsimaita Ukrainan saamasta tuesta sekä yrittää saada Ukrainalle tukea myös joistain Afrikan, Lähi-Idän ja Latinalaisen Amerikan valtioihin.
Komentajat tympiintyivät – brittitiedustelu: Venäjä käyttää eliittijoukkoja perusjalkaväkenä
Lisäksi Zelenskyi vierailee Washingtonissa vakuuttelemassa myös yhdysvaltalaisia poliitikkoja tuen jatkamisen tarpeesta.
– Lavrovin puheesta odotetaan todennäköisesti sitä, että Venäjä kääntää itsensä ikään kuin uhriksi, ettei sota ole jollan tavalla heidän aloittamansa, Mari Karppinen sanoo.
Karppisen mukaan Lavrovin odotetaan puhuvan ei vain Venäjän väheneville liittolaisille YK:ssa mutta myös Venäjän omalle kansalle.
Katso Mari Karppisen koko analyysi alla olevalta videolta.
5:25
Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja kertoo Niinistön vierailusta YK-kokouksessa.