Antti Rinteen (sd.) hallitus on ollut kasassa nyt 100 päivää. Mitä hallitustaival on toistaiseksi tarjonnut? MTV Uutisten haastattelukierros paljastaa asiantuntijoiden näkemykset alkaneen hallituskauden erityispiirteistä ja ongelmista.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ryhtyi huhtikuussa kasaamaan hallitusta. Taustalla oli tasainen, monessa leirissä pettymyksen tuottanut vaalitulos. SDP:n roima gallupjohto oli sulanut, kokoomus menetti kannatustaan 1,2 ja keskusta hyytävät 7,3 prosenttiyksikköä.
Moni odotti tuloksen perusteella sinipunahallitusta, mutta viisi senttiä avoinna ollut keskustan hallitusovi rävähti lopulta apposen auki. Säätytalolta hallituspuolueina poistuivat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
Hallitus nimitettiin tehtäviinsä 6. kesäkuuta. Tuosta päivästä on nyt kulunut 100 päivää.
Mitä Rinteen hallitustaival on toistaiseksi tarjonnut politiikan seuraajille ja suomalaiselle kansalle? Asiaan vastaavat Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sekä MTV Uutisten haastattelemat kokeneet poliitikot.
Professori: Alku on ollut edellistä tunnustelevampi
– Alku on ollut monella tapaa erilainen kuin neljä vuotta sitten, professori Tapio Raunio tiivistää.
Edeltäjään tehtiin eroa jo Säätytalon neuvotteluissa. Rinteen hallitusohjelma on selvästi suurpiirteisempi kuin edeltäjänsä.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus tarttui heti alussa ohjelmassaan määriteltyihin kärkihankkeisiinsa, kun nykyhallitus on aloittanut Raunion mukaan ennemminkin tunnustellen.
Julkisuuteen ovat nousseet esimerkiksi suurpiirteiset sote-suunnitelmat ja kohua herättäneet eläkerahat, mutta varsinaisia suuria politiikkahankkeita ei ole vielä tuotu esiin.
– Ehkä edellisen hallituksen virheistä oppien, nyt pyritään rauhallisemmin valmistelemaan asioita ja tuomaan ne vasta sitten julkisuuteen, kun ne on hallituksen sisällä riittävästi käsitelty. Se on varmaan ihan fiksua politiikkaa, Raunio sanoo.
Antti Rinteen hallitus asettui ryhmäkuvaan Säätytalossa 6. kesäkuuta.
Pääministeri Rinteen tausta on syvällä ammattiyhdistysmaailmassa, ja kansakunnan kaapin päällä on odotetusti ollut Raunion mukaan "sovitteleva ja rauhallinen johtaja".
– Tällainen kuva hänestä on ensimmäisen sadan päivän aikana saatu. Tietysti Rinteen varsinainen johtajuus mitataan vasta myöhemmin, kun alkaa tulla enemmän konkreettisia lakihankkeita, joita viedään eduskunnan käsiteltäväksi.
SDP-veteraani: "Lintilähän jo ihan näyttää valtiovarainministeriltä"
Entinen ministeri, 30 vuotta kansanedustajana toiminut Liisa Jaakonsaari (sd.) jäi kevään vaalien myötä sivuun europarlamentista.
Uransa varrella melkoisen määrän hallituksia nähnyt Jaakonsaari kehuu Rinteen hallitusta EU-puheenjohtajuuden laadukkaasta hoitamisesta sekä maahanmuuttopolitiikasta, jossa on Jaakonsaaren mukaan "häivähdys humanismia".
– Vähän huono asia on se, että Al-Holin leirillä olevien lasten kohtaloon ei ole tullut ratkaisua. Sen luulisi inhimillisesti ottaen olevan aika tärkeä kysymys, Jaakonsaari sanoo.
Hallituksen kärkitrion muodostavat Rinteen ohella vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto ja keskustalainen valtiovarainministeri Mika Lintilä. He saavat Jaakonsaarelta puhtaat paperit.
– En voi muuta olla kuin tyytyväinen. Haavisto on ollut Suomen linjaa edustamassa tärkeissä kokouksissa, ja on myös Suomessa pystynyt kertomaan kansalaisille vaikeitakin asioita, Jaakonsaari miettii.
– Lintilähän ihan näyttää jo valtiovarainministeriltä, Jaakonsaari jatkaa.
"Mielestäni on tehty vakava virhe..."
MTV Uutisten haastattelema toinen pitkän linjan demarivaikuttaja antaa hallitukselle hyvän yleisarvosanan, mutta löytää myös petrattavaa.
Kehuja työstään saa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.), mutta kritiikkiä saavat liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) sekä etenkin sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Sisäministeri Ohisalo ei SDP-vaikuttajan mielestä ole puhunut riittävästi maahanmuuton hallinnan merkityksestä.
– Mielestäni on tehty vakava virhe antamalla kokemattomasti vihreille sisäisen turvallisuuden kannalta keskeinen ministeriö, demaripoliitikko sanoo.
– [Sisäministerin työ] ei ole mitään kolmannen luokan hommia, vaan äärimmäisen isoja asioita. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa annetaan tällä hetkellä tarpeettomasti tilaa persuille.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Maria Ohisalo keräsi kevään vaaleissa roiman äänipotin. Hallitusneuvotteluissa Ohisalo sai itselleen sisäministerin raskaan salkun.
Yksi alkukesän kuumista puheenaiheista oli hallituksen avustajien määrä.
Hallituksen 19 ministerillä on yhteensä 82 avustajaa, lähes kaksin verroin edeltävään hallitukseen nähden. Suuri määrä herätti alkukesästä kipakkaa keskustelua ja kritiikkiä.
– Liian montaa soppakauhaa ei saa olla sopassa. Avustajien roolien hahmotuksessa ja työnjaon puolessa saattaa olla vielä tekemistä, SDP-vaikuttaja arvioi.
Puheenjohtajan puuttuminen häirinnyt keskustaa
Keskustan näkökulmasta tilannetta on häirinnyt puheenjohtajan puuttuminen. Puolue on ollut koko kesän ilman kunnollista keulakuvaa, kun Juha Sipilä ilmoitti heti vaalien jälkeen väistyvänsä tehtävästään.
Seuraaja, Katri Kulmuni, valittiin silti vasta viime lauantaina.
– Ministerit ovat kyllä hoitaneet tonttiaan ihan hyvin, mutta puolueen kannanottoja julkisuuteen ei ole juuri tullut, kokenut keskustalainen arvioi.
– Kukaan ei ole ollut kertomassa julkisuuteen viimeisen kolmen kuukauden aikana, mitä keskusta ajaa. Turha on vanhoja kaivella, mutta olisi toki ollut viisasta päättää puheenjohtajasta jo kesäkuussa, konkaripoliitikko linjaa.
Vasta 32-vuotias Katri Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi viime lauantaina. Hallituksessa Kulmuni toimii elinkeinoministerinä.
Rinteen hallitus on varsin nuori, sillä mukana on useita noin kolmekymppisiä ministereitä. Myöskään yhteenlaskettu ministerikokemus ei yllä huippulukuihin.
– Suuri ero Sipilän hallitukseen on se, että mukana on hyvin paljon politiikan nuoria aloittelijoita. Esimerkiksi vihreät ministerit, Haavistoa lukuunottamatta, ovat ensimmäistä kertaa hallituksessa.
Myös pääministeri Antti Rinteen toiminnassa on keskustavaikuttajan mielestä näkynyt aloittelijuus, jonka seurauksena ulostuloissa on ollut takeltelua. Nykyhallitus ei kuitenkaan ole alkuaikanaan lähtenyt yhdessäkään poliittisessa hankkeessa ajamaan täysin hukkateille johtavaa väylää.
– Edellisessä hallituksessa kokemattomuutta oli sillä tavalla liikaa, että ajettiin sellaista sote-ratkaisua, josta näki jo alkumetreillä, ettei se tule toteutumaan, keskustalainen huokaa.
Onko hallituksen epäyhtenäisyys poikkeuksellista luokkaa?
Hallituksen alkutaivalta luonnehdittaessa keskeiseksi piirteeksi on usein nostettu Rinteen hallitusta leimannut riitely.
Etenkin vihreät ja keskustalaiset ovat käyneet julkisuudessa asti vääntöä muun muassa ympäristölinjauksista, mutta nokittelunaiheiksi hallituksen sisällä ovat päätyneet niin aktiivimallin kohtalo kuin jopa saimaannorppien kuolematkin.
Onko hallitus kuitenkaan toistaiseksi ollut epäyhtenäisyydessään täysin poikkeuksellinen? Ei, sanoo moni.
– Saanen muistuttaa, että kyllähän Sipilän hallitus rakoili huomattavasti enemmän alkumetreillä, professori Raunio kommentoi.
Sekä Kreikan tukipaketti kesällä 2015 että samana syksynä Suomeen saapunut turvapaikanhakijoiden aalto olivat Raunion mukaan lähellä kaataa hallituksen.
– Nyt tietyt puolueet ovat vähän naljailleet toisilleen ja kritisoineet toistensa aikomuksia. Kyllähän tätä on nähty Suomessa, Raunio kuittaa.
– Kun meillä on ollut hyvin laajapohjaisia hallituksia, silloin tätä on esiintynyt. Ajatellaan vaikka Paavo Lipposen sateenkaarihallitusta. Tämä on ollut yleinen linja.
Samaa ajattelevat useat kokeneet poliitikot. Kyse on heidän mielestään ollut ennemminkin pintatason nahistelusta kuin vakavista riidoista.
– Siinä on kokemattomuutta taustalla kaikkein eniten. [Ympäristöministeri] Krista Mikkosen ulostulot kertovat siitä, että hän unohti että pitäisi vilkaista hallitusohjelmaan ennen kuin tulee julkisuuteen, keskustan riveistä sanotaan.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kimpaannutti keskustalaisia heti hallituksen alkutaipaleella sanoessaan Huomenta Suomessa, ettei kaikkia suunnitteilla olevia sellutehdashankkeita voida toteuttaa.
Kuherruskuukausi päättyy
Niin yritysmaailmassa kuin politiikassakin tunnetaan "sadan päivän kuherruskuukausi".
Ensimmäisen sadan päivän aikana uudelle johtajalle tai hallitukselle voidaan antaa aikaa päästä uusien tehtäviensä tasolle. Paine on pienempää, kun kipeimmät päätöksetkin ovat vielä edessä.
Rinteen hallituksen kuherruskuukausi on nyt päättymässä. Hallitusohjelma satsaa hyvin paljon työllisyyden voimakkaan kasvun varaan, joten oppositio tullee lähiviikkoina koventamaan äänenpainojaan kysymyksissään siitä, mistä työpaikat ja työlliset löydetään.
Hallitus puolestaan pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin budjettiriihessä ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona.