Apulaisprofessori teilaa Kulmunin idean: "Ministeriryhmän johtoon jääminen lainopillisesti kestämätöntä"

Rautiaisen mukaan valtioneuvoston toimintaan voivat osallistua vain sellaiset henkilöt, jotka ovat ministereitä. Ulkopuolisten osallistuminen päätöksentekoon vaikeuttaisi oikeudellisen ja poliittisen vastuun valvontaa, kuten eduskunnan epäluottamuslauseen eli välikysymyksen esittämistä.

Periaatteellinen kysymys on iso.

– Tämä on meidän kulttuurimme vallan kolmijako-opin ytimessä. Se liittyy perustuslakiin kokonaisuutena, julkisoikeuden apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa toimiva Rautiainen sanoo STT:lle.

Oikeudellisen vastuun lisäksi tilannetta mutkistaa tiedonsaantioikeus. Valtioneuvosto käsittelee työssään luottamuksellisia asiakirjoja.–  Kulmunilla ei ole kansanedustajan tiedonsaantioikeuden perusteella mahdollisuutta saada haltuunsa kaikkia asiakirjoja, joita esimerkiksi hallitusviisikon päätöksenteko tänä keväänä on edellyttänyt.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Vastentahtoinen Vanhanen hallitukseen – puheenjohtaja Kulmunin ja valtiovarainministeri Vanhasen työnjakoa joudutaan vielä setvimään

Katri Kulmuni jatkaa keskustan ministeriryhmän johtajana vaikkei ole enää ministeri – Vanhanen: "Katsomme, kuka toimii pääministerin sijaisena"

"Rinne ei ole ollut mukana valtioneuvoston toiminnassa"

Valtiovarainministerin tehtävästä eronnut Kulmuni on ilmaissut haluavansa jatkaa puolueensa johdossa ministerierosta huolimatta.

Idea ei ole suinkaan ennenkuulumaton. Antti Rinne (sd.) on jatkanut puolueensa puheenjohtajana noin puolen vuoden ajan sen jälkeen, kun hän erosi pääministerin virasta joulukuussa. Rautiainen huomauttaa, että Rinteen ja Kulmunin asema on kuitenkin merkittävästi erilainen. SDP:n ministeriryhmää on johtanut pääministeri Sanna Marin (sd.).

– Rinne ei ole ollut mukana valtioneuvoston toimintaan määriteltävissä olevissa asioissa, apulaisprofessori sanoo.

Jos SDP ja muut hallituspuolueet haluavat pitää kiinni Kulmunin asemasta hallitusyhteistyössä, se on Rautiaisen mukaan kuitenkin mahdollista. Marinilla on pääministerinä Rautiaisen mukaan oikeudellisesti merkittävää liikkumatilaa asiassa.

Järjestely vaatisi uudenlaisen työnjaon kehittämistä politiikan huipulle. Rautiainen huomauttaa, että esimerkiksi hallituspuolueiden puheenjohtajien kokoonpano, jota on tällä hallituskaudella kutsuttu viisikoksi, ei ole myöskään oikeudellisesti tunnistettava rakenne.

Kysymyksen käytännön ratkaisu saattaa kuitenkin olla vaikeampi. Valtioneuvoston ulkopuolella oleva Kulmuni ei joka tapauksessa saisi osallistua valtioneuvoston piiriin toiminnan kuuluvien asioiden käsittelyyn.

– Oikeudellisesti mahdollisia vaihtoehtoja on, mutta saattaa olla, että monet oikeudellisesti mahdolliset vaihtoehdot eivät ole välttämättä poliittisesti mahdollisia, Rautiainen muotoilee.

Ratkaisu ei vastaa suomalaista poliittista kulttuuria

Vaikka Kulmuni ei jatkaisi keskustan ministeriryhmän johdossa, hänen asemansa puolueen puheenjohtajana ministeriryhmän ulkopuolella olisi hankala, arvioi politiikan tutkija Ville Pitkänen. Hän työskentelee keskustataustaisena ajatuspajana alkunsa saaneessa e2 Tutkimus -laitoksessa.

Pitkänen huomauttaa, että nyky-Suomessa ei ole poliittista kulttuuria, jossa pysyväisratkaisuna hallituspuolueen puheenjohtaja ei toimisi valtioneuvostossa keskeisenä ministerinä. Uuteen toimintamalliin voisi hänen mukaansa olla erityisen vaikea siirtyä koronaepidemian ja sen aiheuttaman talouskriisin keskellä.

– Ajat ovat erityisen vaikeat, joten esteetön tiedonkulku keskeisten päättäjien välillä on tärkeää. Uudentyyppisen johtajakulttuurin kokeilu ei olisi yksinkertainen kuvio, Pitkänen sanoo.

Antti Rinne jäi SDP:n johtoon joulukuussa, mutta hän on luopumassa tehtävästä SDP:n puoluekokouksessa, joka on koronaepidemian vuoksi siirretty elokuulle. Keskustan asetelma on erilainen, sillä Kulmuni on ilmoitellut tavoittelevansa jatkokautta keskustan puoluekokouksessa syyskuussa.

– Rinne ei ole ministeriryhmän jäsen, ja tässä vaiheessa kaikki tietävät, että Rinne ei ole jatkamassa puolueen johdossa, Pitkänen huomauttaa.

"Tällaista tilannetta ei ole aiemmin ollut"

Myös Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari pitää poikkeuksellisena sitä, että Kulmuni osallistuisi jatkossa kiinteästi hallitustyöhön, vaikkei olisi ministeri.

– Minulle ei tule mieleen, että tällaista tilannetta olisi aikaisemmin ollut.

Keskustan ehdotus uudeksi valtiovarainministeriksi on eduskunnan puhemies, entinen pääministeri ja politiikan konkari Matti Vanhanen. Vanhanen on itse painottanut olevansa korostetusti valtiovarainministeri. Hän ei halua pääministerin sijaiseksi eikä myöskään osaksi johtoviisikkoa.

Vanhasen ohella toinen potentiaalinen valtionvarainministeriehdokas oli elinkeinoministeri Mika Lintilä, jolla on viime vuodelta kokemusta myös valtiovarainministerin salkkuun. Ruostetsaari arvelee, että Lintilän sivuuttamiseen on voinut vaikuttaa keskustan tuleva puheenjohtajakisa.

– Vanhanen ei ole sellainen henkilö, joka todennäköisesti lähtisi kilpailemaan puolueen puheenjohtajuudesta. Lintilä olisi saattanut jopa innostua puheenjohtajakamppailusta, professori arvioi.

Vaikka hallituspuolueen puheenjohtajalla on periaatteessa aina etulyöntiasema ministerivalinnoissa, ei mahdollinen jatkokausi puheenjohtajana välttämättä avaisi valtioneuvoston ovia uudestaan Kulmunille. Ruostetsaaren mukaan ero valtiovarainministerin pestistä vaikuttanee siihen, ettei Kulmuni voi heti lähteä uudelleen tavoittelemaan hallituksen jäsenyyttä.

– Se tuntuisi aika oudolta kuviolta, jos hänet syyskuussa puoluekokouksessa valittaisiin uudelleen puheenjohtajaksi ja heti kohta sen jälkeen hän alkaisi vaihdattaa ministereitä hallituksessa, jotta itse pääsisi hallitukseen. Se ei kuulosta kovin elegantilta ratkaisulta.

Kaikkonen ei lähde pj-kisaan, Saarikko roikottaa vastausta

E2:n Pitkänen pitäisi yllättävänä, jos Kulmuni ei saisi syyskuun puoluekokoukseen vastaehdokkaita. Hän kuitenkin huomauttaa, että asian lopullinen tulos riippuu keskustan sisäisestä pohdinnasta.

– Jos keskustassa tultaisiin lopputulokseen, että puheenjohtaja ei voi olla ministeriryhmän ulkopuolella, sitten olisi luontevaa, että haastaja löytyisi jo nyt istuvista ministereistä, Pitkänen pohtii.

– Se tekisi siirtymästä keskustan kannalta kaikkein yksinkertaisimman. Silloin ministeriryhmä voisi jatkaa jopa ilman uusia kasvoja.

Maanantai-iltaan mennessä haastajaa Kulmunille ei ollut puolueen riveistä ilmaantunut. Viime syksyllä johtajakisan hävinnyt puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti sunnuntaina blogissaan, ettei  ole käytettävissä puolueen johtoon.

Äitiyslomalta tiede- ja kulttuuriministeriksi palaava Annika Saarikko ei osallistunut viime syksyn johtajakisaan. Hän kirjoitti sunnuntaina Facebookissa, että on toistanut kantansa sen jälkeen useasti eikä ole sitä viime päivinäkään muuttanut.

– Tarvitsen aikaa ja ajattelun tilaa merkittävien ja omaan elämääni suuresti vaikuttavien ratkaisujen tekemiseen. Syksyyn on vielä pitkä matka, Saarikko kirjoitti.

Lue myös: Matti Vanhanen ei aio pyrkiä viisikon jäseneksi – Katri Kulmuni jatkaa keskustan ministeriryhmän johtajana

Oikeuskansleria ei informoitu etukäteen Kulmunin suunnitelmista 

Hallituksen toimien laillisuutta valvova oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, ettei häneltä ole kysytty etukäteen siitä, miten tulisi toimia, kun Kulmuni haluaa jatkaa puolueen ministeriryhmän johdossa olematta itse ministeri. 

Pöysti ei kuitenkaan ota kantaa Kulmunin kaavailuiden lainmukaisuuteen. Hän sanoo, että asia voi tulla laillisuusvalvonnassa esille, joten hän on asian julkisessa kommentoinnissa tässä vaiheessa äärimmäisen pidättyväinen. 

Hän sanoo, ettei ole varma, onko kanteluita jo tullut.