On vaikeaa kohdata ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin me itse; hehän käyttäytyvät väärin! Jos ajattelet, että ympärilläsi pyörii pelkkiä törppöjä, et luultavasti ole hirveä ihminen. Kyse saattaa olla siitä, ettet ole kovin tietoinen itsestäsi.
Pyöriikö työpaikalla ympärilläsi pelkkiä idiootteja? Sinulle on huonoja uutisia: saattaa olla, että olet itse se "idiootti".
– Kyse ei ole idiooteista, vaan ihmisistä, joita et ymmärrä. Siksi ajattelet, että he ovat idiootteja, käyttäytymistieteilijä, luennoitsija ja kirjailija Thomas Erikson selittää.
Yleensä ärtymyksissä on kyse väärinymmärryksestä. Eriksonin Idiootit ympärilläni -teos esittelee neljä erilaista persoonatyyppiä: punaisen, sinisen, keltaisen ja vihreän.
Mennään heihin ihan kohta. Puhutaan ensin hieman lisää niistä idiooteista.
Yksin olet aina vähemmistössä
On vaikeaa kohdata ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin me itse. Hehän käyttäytyvät aivan väärällä tavalla: liian hitaasti, äänekkäästi, iloisesti, naiivisti, kevytkenkäisesti, kuivakasti – ja kehtaavat vielä syödä suu auki!
Toiset ovat asiakeskeisiä, toiset ihmissuhdekeskeisiä. Ihmiset reagoivat rutiininomaisesti, eli yleensä aina samalla tavalla samankaltaisiin tilanteisiin. Meillä on lopulta vähän sananvaltaa siihen, miten vastaanottajat viestimme käsittävät. Toki meistä jokainen ajattelee, että puheemme on selvää: "Kuka nyt minua voisi ymmärtää väärin, minähän olen niin selkeä! Kaikki muut vain ovat niin jumalattoman tyhmiä…"
Vaikka kommunikoisit millä tyylillä tahansa, on hyvä muistaa, että yksin olet aina vähemmistössä.
– Ja jos käytät itseäsi roolimallina keskustelussa, tulet ajattelemaan, että toiset ovat itse asiassa tyhmiä. ”Miksi tuo ei kuuntele minua, Miksi he eivät lue ajatuksiani?” No, koska hän kuuntelee erilaisella taajuudella, Erikson kuvaa.
Neljä persoonaa – tällaisia he ovat
Punainen tyyppi on nopein, äänekkäin, kykenevin ja muutenkin paras. Hän ei pelkää konflikteja, mutta hitaus – sitä hän kammoaa. Katsantokannasta riippuen punainen tyyppi on joko tavoitehakuinen, tehokas ja supernopea – tai riidanhaluinen, töykeä ja itsekäs.
Keltainen persoona on luovuutta, tunnetta ja ääntä – tarkemmin sanottuna tauotonta puhetta. Hän tulee lähellesi, elehtii ja inspiroi, ratkaisee ongelmat ja saa samalla 11 uutta kaveria. Keltainen on joko ihastuttava optimisti ja innostaja, tai keskittymiskyvytön, tauotta puliseva haihattelija.
Sininen tyyppi löytyy sinunkin työpaikaltasi: hän on realisti, joka analysoi, järjestää ja rakastaa Excel-taulukkoaan. Hän ei puhu turhaan, on äärimmäisen varovainen ja turvallisuushakuinen. Joko hän on tarkka, rauhallinen ja analyyttinen, tai kylmä, pikkutarkka ja varautunut – riippuu katsojasta!
Vihreä tyyppi on kaikkien muiden värien keskiarvo: hän on työpaikan tasaaja, luotettava ja sosiaalinen tyyppi, joka ei koskaan loukkaa työkaveriaan – vaikkei edes pitäisi tästä. Vihreä ei kestä konflikteja eikä pidä muutoksista; hän on katsantokannasta riippuen joko kuunteleva, ymmärtävä tiimipelaaja tai sinisilmäinen selän takana puhuva marmattaja, joka vihaa muutosta.
Mitä ikinä teetkään, suuri enemmistö käyttäytyy eri tavalla. Muut ihmiset ovat aina enemmistössä.
Valitan.
"Ihmiset eivät puhu tärkeistä asioista"
Jos ajattelet, että ympärilläsi pyörii pelkkiä törppöjä, et luultavasti ole hirveä ihminen. Kyse saattaa olla siitä, ettet oikein ymmärrä itseäsi – tai muita.
– Et ehkä tiedä, miten sinä ja käyttäytymisesi vaikuttaa muihin ihmisiin. Ehkä muut eivät tiedä, miten he vaikuttavat sinuun. Ehkä ette puhu tarpeeksi vaikutuksista. Ihmiset eivät puhu tärkeistä asioista. Se kuulostaa kliseeltä, tiedän, Erikson sanoo.
Hän toistaa saman lauseen useita kertoja haastattelun aikana. Niin tärkeää olisi ymmärtää, että idiooteista pääsee eroon yhdellä tavalla: puhumalla avoimesti ja ymmärtämällä heitä ja itseään.
– Sen sijaan, että sanoisit ”hän on idiootti, unohtakaamme hänet”, kannattaisi palata takaisin kysymään ihmiseltä: ”Miksi käyttäydyit noin? Kun toimit tällä tavalla, tällaisia asioita tapahtui, nämä ovat seuraukset”. Hän voi sanoa, että se ei ollut hänen tarkoituksensa.
Aina tarkoitus ei ole ärsyttää, möhliä tai töpätä. Silti niin tapahtuu. Esimerkiksi keltaisen persoonatyypin piirre on, että asiat näyttävät oikein hyvältä mielessä, mutta tulevat ulos suusta väärin. Seuraa nolostusta; sitä toivoisi, että voisi palata ajassa takaisin 40 sekuntia ja ottaa kaiken uudelleen.
Muiden silmissä keltainen tyyppi voi olla keskittymiskyvytön, tauotta puliseva haihattelija.
Mokannut ihminen voi myöhemmin selitellä: "En mä pahalla, kun itse asiassa tarkoitin ihan muuta, halusin toimia näin..."
– No, mutta et toiminut! Asiasta täytyy keskustella, pitää tauko, tarkkailla ja reflektoida. Ihmiset eivät käytä aikaa reflektointiin. Siten voisi ratkaista paljon ongelmia esimerkiksi tiimin sisällä, Erikson neuvoo.
90 prosenttia ongelmasta on huonoa kommunikointia
Kun työpaikalla sattuu töppä ja ketju niin sanotusti katkeaa, syypää on vain kymmenprosenttisesti huono rutiini. 90 prosenttia syystä on huonoa kommunikointia.
– Yleensä emme vain ymmärrä toisiamme. Jos olet dominoiva ihminen, joka puhuu toisille, jotka pelkäävät konfliktia, ette koskaan tule toimeen, ellette puhu toisillenne siitä, mitä oikeasti tapahtuu tämän kommunikoinnin aikana, Erikson kuvaa.
Se kuulostaa, niin, kliseeltä.
Suurin osa ihmisistä on vihreitä, tai suurimmaksi osaksi vihreitä. Se tarkoittaa, että ihminen on rauhallinen, luotettava eikä tahallaan halua loukata. Samalla hän kuitenkin odottaa yleensä pahinta, pelkää muutosta ja puhuu tunteistaan lähinnä selkäsi takana. Jos siis tapaat vihreän ihmisen, on parasta sopeutua siihen, ettei hän juokse avosylin ehdottamiasi muutoksia vastaan.
– Joskus täytyy sopeutua, ymmärtää, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa muihin ihmisiin. Täytyy olla tietoinen itsestään, ymmärtää, miten ihmiset näkevät sinut, Erikson kuvaa.
Muut voivat uupua sinisen persoonan hitauteen ja tarpeeseen saada kaikki tieto – kaikesta.
Sopeutuminen, yh. Onko pakko?
Eriksonin mukaan on.
– Jos asut aivan omalla planeetallasi, silloin sinun ei tarvitse välittää. Mutta niin kauan, kun et asu….
Myös vihreiden ihmisten täytyy sopeutua. He eivät voi komentaa muita hidastamaan vain siksi, että ovat enemmistö. Toisinaan nopeammin todella on paremmin, ja silloin vihreiden täytyy nopeuttaa toimintaansa.
– Esimerkiksi yhteiskunta tulee muuttumaan ja vihreiden tulee sopeutua tähän. He eivät pidä muutoksista ja sanovat "kaikki oli ennen paremmin, eikö ollutkin, kyllä, se oli paljon paremmin, kaikki oli halvempaa ja pidin muutenkin entisajasta paljon enemmän kuin tästä..." Kaikille muille persoonallisuustyypeille tämä on outo kommentti, koska ennen oli ennen ja nyt on nyt, joten ”ennen” ei koskaan tapahdu uudestaan.
Joskus idiootti saattaa löytyä peilistä
Se, että tunnistaa jonkun vihreäksi tyypiksi, ei sinällään muuta yhtään mitään. Toimintaa ja kommunikointia täytyy harjoitella.
– Vähän kuin ottaisi tunteja espanjan kielessä; voit teoriassa opetella espanjaa, jos käyt tunneilla ja harjoittelet, mutta jotta olisit todella hyvä puhumaan kieltä, sinun täytyy kenties mennä Espanjaan. Tämäkin on tavallaan kieli.
Punainen tyyppi voi tuntua muista aggressiiviselta ja hyökkäävältä.
Aluksi pitäisi reflektoida omaa käyttäytymistään. Suomeksi siis varmistaa, ettei itse ole se idiootti.
– Joskus idiootti saattaa löytyä peilistä! Olen huomannut itse olleeni idiootti useita kertoja. Kun mietin omaa käyttäytymistäni, tajusin, ettei minun olisi pitänyt sanoa noin ja minun täytyy mennä nyt pyytämään anteeksi, Erikson kuvaa.
Seuraavaksi tulee ymmärtää toista ihmistä. Kun ymmärtää sekä itseään että muiden persoonallisuuksia, idiootit tuppaavat katoamaan.
– Silloin tiedän, että syy sille, että hän vaikuttaa idiootilta, on, että hän ajattelee, että nuo asiat ovat tärkeitä, ja minä en ajattele niin. Eli ehkä minun täytyisi arvioida näitä asioita eri tavalla, ehkä nostaa niitä prioriteettilistallani? Tai ehkä hän voisi tuoda niitä vähän alemmaksi. Voisimmeko kohdata jossain?
Kolmas neuvo on tärkein: puhukaa aidosta ja oikeasta asiasta.
– Keskustelkaa kommunikoinnista ja tästä tarkasta aiheesta. Sanokaa esimerkiksi: ”Me emme oikein tule toimeen, joo, olen myös huomannut tämän, miten tilannetta voisi parantaa, miten voisimme toimia paremmin?” Joskus asioita täytyy tunnustaa. Se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Älä mene jonkun selän taakse kertomaan, että hän saattaa olla idiootti. Saat vielä kuulla hänen sanoneen samaa sinusta.