Judon arvokisamitalia tavoitteleva Valtteri Olin vietti useamman viikon syksystään kaukana Kaukoidässä, mutta kun judoka on kotimaassa, lähes kaikki tarvittava on käden ulottuvilla.
Alle 73-kiloisten sarjassa kamppaileva Olin, 23, opiskelee urheilu-uransa ohella Kisakallion urheiluopistossa liikunnanohjauksen perustutkintoa, ja itse opiskelupaikka, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea, tarjoaa päiviin sopivat puitteet.
– Pitää laittaa aamulla vain släbärit (sandaalit) jalkaan, niin pärjää koko päivän. Alakerrassa on punttisali ja tatamit, yläkerrassa ruokala ja vasemmalla ja oikealla opiskelumahdollisuudet. Ei tarvitse paljoa lähteä ulos, kampuksen Urhea-kodissa asuva Olin hymähtää.
Olin oli yksi 210 urheilijasta, joka sai joulukuussa Urheilijoiden ammattienedistämissäätiön (URA) opiskeluapurahan. Apurahan hakijoita oli tänä vuonna ennätysmäärä, 572 urheilijaa, ja Olinin saama avustus oli 1 500 euroa.
Syksyllä 2021 ammattitutkinnon aloittanut Olin pyrkii valmistumaan ensi keväänä, vaikka matkustusta on vuoden alussa taas tiedossa runsaasti. Keravalaislähtöinen judoka laskeskelee, että tänä vuonna leiri- ja kisapäiviä kertyi yhteensä noin 150, mutta Kisakalliossa ja Urheassa opiskelun ja urheilun yhdistäminen käy melko saumattomasti.
– Apuraha auttaa arkisessa elämässä, että saa keskittyä urheiluun ja opiskeluun täysipäiväisesti. Opiskelun ohella pystyn treenaamaan kaksi, joskus jopa kolme kertaa päivässä. Se on tärkeää, jos haluaa pärjätä kansainvälisellä tasolla, painoluokkansa maailmanrankingissa sijalla 49 oleva Olin pohdiskelee.
Opiskelevat urheilijakollegat innostavat
Olinin mukaan opiskelun ja opiskelupaikan yksi parhaista puolista on ajatusten vaihtaminen muiden urheilijakollegoiden kanssa. Kaksoisuran Kisakalliossa valinneisiin opiskelijoihin kuuluvat muun muassa telinevoimistelun MM-pronssimitalisti Emil Soravuo ja jääkiekon moninkertainen arvokisamitalisti Minnamari "Minttu" Tuominen.
Judokavereista samaisella opiskelupaikalla viihtyy esimerkiksi Turpal Djoukaev, joka kamppailee Olinin kanssa samassa painoluokassa.
– On todella hieno asia, että opiskellessa voi keskustella ja jakaa kokemuksia monien ihmisten kanssa. Jokaisella menestyksellä on oma tarinansa. Muista ihmisistä pystyy imemään oppia siihen, miten voin itse kehittyä omalla urheilu-uralla, Olin sanoo.
Huippu-urheilijan uralla sattumalla on merkittävä rooli. Myös Olin päätti lähteä opintielle, jotta urheilun ohella olisi toinenkin vaihtoehto.
– Urheilu-ura menee tosi nopeasti, eikä koskaan tiedä, miten kauan se kestää. Judo on herkkä laji, ja ura voi päättyä yhteen treeniin.
Painiskelulla ei pärjää
"Judo tarjoaa monia elämänarvoja, joita tarvitsee ihmisten kanssa pärjäämiseen", Valtteri Olin alleviivaa.
Olinin mielestä urheilusta voi ammentaa paljon erilaisia oppeja opiskeluun ja tulevaan työelämään. Täsmällisyys ja itsehillintä ovat valttia niin tatamilla, opiskelussa kuin arjessa ylipäätään.
– Judo tarjoaa monia elämänarvoja, joita tarvitsee ihmisten kanssa pärjäämiseen. Judossa kamppaillaan toista vastaan ja on paljon sääntöjä, ei voi lähteä vain painiskelemaan. Tatamilla olen yksin, mutta ympärillä on kuitenkin henkilökohtainen valmentaja ja psyykkinen valmentaja. Kyse on yhteistyöstä: on tärkeää ottaa toiset huomioon, koska yksin lajia ei voi harjoitella.
Judomaajoukkueessa valtaosa urheilijoista tekee urheilun ohella muutakin, on se sitten opiskelua tai työtä.
– Meidän olympiaryhmässä on useampi opiskelija, moni on yliopistossa tai tekee urheiluun painottuvaa tutkintoa. Työelämässä Martti Puumalainen on Santahaminassa liikunta-aliupseerina, Emilia Kanerva sijaistaa opettajana, Olin valaisee.
Päävalmentajalta löytyy auktoriteettia ja rentoutta
1:19
Suomen Judoliiton kouluttaja Mikko Välimäki kertoi helmikuussa 2019, kuinka talvella kaadutaan oikein.
Suomen judomaajoukkue on päässyt viime aikoina väkevään nousuvireeseen, ja Olinkin maistoi syksyllä menestystä. Keravalainen sai palkinnon kovasta työstään, kun hän oli lokakuussa Australian Perthissä järjestetyssä kansainvälisessä kilpailussa kolmas.
– Se oli iso asia, kolme vuotta tuli kierrettyä aikuisten kansainvälisiä kisoja kunnes sain ensimmäisen mitalin sieltä. Iso kiitos kuuluu (Judoliiton) valmennuspäällikkö Jaana Jokiselle ja päävalmentaja Rok Draksicille. Heidän avullaan olemme saaneet Suomen judon nousuun. Uskon vahvasti, että muutaman vuoden aikana saamme viimein 30 vuoden tauon jälkeen aikuisten arvokisamitalin.
Judon slovenialainen EM-voittaja Draksic on toiminut Suomen valmentajana reilut kaksi vuotta. Olinin mukaan harjoittelun määrä ja laatu on tuona aikana kehittynyt ja parantunut huomattavasti.
– Rokilla on hieno tasapaino auktoriteetin ja rentouden välillä. Kun treenataan, keskitytään treeneihin, mutta vapaa-ajalla voidaan heittää vitsejä. Hän on oppinut paljon suomalaisia sanontoja. Meillä on iso arvostus häntä kohtaan.
Mitali tähtäimessä jo lähiaikoina
Olin muistelee, että suomalaisjudokan paras rankingsijoitus oli noin 90:n paikkeilla ennen Draksicin päävalmentaja-ajan alkua, mutta nyt neljällä judokalla on sitä parempi listasijoitus. Raskaassa sarjassa otteleva Puumalainen on rankingissa 15:s. Naisten puolella porilaisjudoka Pihla Salonen on nouseva nimi syksyisellä alle 21-vuotiaiden EM-kullallaan.
– Treenaamme maajoukkueessa paljon yhdessä, ja yhteinen sparraus on näkynyt tuloksissa.
Ensimmäisissä judokilpailuissaan 8-vuotiaana ollut Olin tavoittelee paikkaa Pariisin olympialaisissa 2024, kuten niin monet muutkin, mutta vielä ennen sitä ohjelmassa ovat kahdet MM- ja EM-kisat.
– Unelmani ja tavoitteeni on arvokisamitali, jos sen pystyisi saamaan. Olympialaiset on tietysti jokaisen unelmana, mutta arvokisojen ja rankingpisteiden kautta senkin voi saavuttaa.