Arvot, asenteet ja uskomukset ovat käymässä yhä tärkeämmiksi ruuan valinnan perusteiksi. Nykykuluttajat jakaantuvat esimerkiksi terveys- tai mielihyvähakuisiksi, uusia ja outoja elintarvikkeita kaihtaviksi tai kasvisruokaa suosiviksi. Professori Hely Tuorilan mukaan ruokamieltymyksiä ja -valintoja ovat aiemmin ohjanneet pitkälti aistit ja tottumukset. Nykypäivän yltäkylläisen tarjonnan ja informaatiotulvan seurauksena arvojen ja asenteiden merkitys ruokamieltymysten muovaajana on korostunut.
Tuorila toteaa, että esimerkiksi uskomusten suhteen kuluttajilla on taipumus joko-tai -ajatteluun; ruuassa joko on riski tai sitten siinä ei ole. Kielteisiksi mielletyt ainesosat, kuten rasva, mielletään kielteiseksi määrästä riippumatta. - Kuluttajille tämä on keino selviytyä tilanteessa, jossa informaatiotulva on suurta, arvioi Tuorila.
Pohja mieltymyksille saadaan jo äidinmaidosta
Pohjimmiltaan ruokamieltymykset syntyvät valtaosin kokemuksen kautta. Lapsi saa jo imeväisiässä tuntuman oman ruokakulttuurinsa makuihin ja aromeihin niiden siirtyessä äidin syömästä ravinnosta äidinmaitoon. Myöhemmin sosiaaliset tekijät, mallioppiminen ja suostuttelu edistävät perheen yhteisten ruokamieltymysten omaksumista. Mieltymys voi myös kerralla muuttua vastenmielisyydeksi, jos syömiseen yhdistyy voimakas kielteinen kokemus. Tuorilan mukaan tehokkain mieltymysten karkoittaja on pahoinvointi, sillä jo yksi ruokaan yhdistyvä pahoinvointikohtaus voi aiheuttaa vuosikymmeniäkin kestävän vastenmielisyyden.
Synnynnäisiä mieltymyksiä tai vastenmielisyyksiä ruokaa kohtaan on vain vähän. Sellaisiksi luetaan jo vastasyntyneillä havaittava mieltymys makeaan ja muutaman kuukauden ikäisen mieltymys suolaiseen sekä vastenmielisyys karvaita ja happamia makuja kohtaan. (Lähde: Finfood)
Lisätietoja: Helsingin yliopisto, professori Hely Tuorila p. (09) 1915 8216 tai hely.tuorila@helsinki.fi.