Oikeuspalvelujen sekava kirjo vaikeuttaa kunnollisen valvonnan toteutumista, linjaa Suomen Asianajajaliitto tiedotteessaan.
Asianajajaliiton mukaan viime vuonna liiton valvontalautakuntaan tulleiden kanteluiden määrä oli pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta se ei kuvaa koko tilannetta.
Valvontalautakunta valvoo vain osaa oikeudellisista palveluntarjoajista. Merkittävä osa oikeuspalveluista jää tämän vuoksi lautakunnan valvonnan ulkopuolelle.
Oikeudenkäyntien ulkopuolista oikeudellista neuvontaa voi tarjota kuka tahansa. Tällaista neuvontaa on esimerkiksi avustaminen testamentin tai avioehdon teossa.
– Suomalainen käytäntö juridisen palvelutarjonnan valvonnan osalta on kuluttajille todella sekava. Ammattinimikkeissä ja niiden eroissa kärryillä pysyminen edellyttää juristin koulutusta, liiton puheenjohtaja Risto Sipilä kärjistää tiedotteessa.
Oikeudenkäynneissä puolestaan saavat avustaa pääsäännön mukaan vain asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat eli niin sanotut lupalakimiehet.
Oikeudenkäyntien osalta palveluntarjoajia myös valvotaan yhtenäisellä tavalla. Valvojina toimivat valvontalautakunta ja oikeuskansleri.
Asianajajaliiton valvontalautakunta ratkaisi viime vuoden aikana yhteensä 628 asiaa. Yhteensä 37 prosenttia valvonta-asioista johti seuraamuksiin. Valvonta- ja palkkariitojen keskimääräinen käsittelyaika oli kuusi ja puoli kuukautta.