Mahdollisimman korkea äänestysprosentti eduskuntaavaleissa ei välttämättä olekaan se, mitä kohti kannattaa pyrkiä. Tämän ajatuksen heittää ilmoille MTV:n vaaliasiantuntija, Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund.
– Ehkä demokratiassa ei ole hyvä, että vaaliuurnille rynnistetään sankoin joukoin, koska se kertoo usein siitä, että asiat ovat erittäin huonosti tai että ei ole todellisia vaihtoehtoja, sanoo Grönlund.
Hän sanoo, että ongelmallisinta Suomessa on se, että äänestysaktiivisuus jakautuu epätasaisesti äänestäjän sosiaalisesta taustasta riippuen.
– Olisi hyvä, jos äänestämättä jättäminen olisi tasaisemmin jakautunut. Usein yhteiskunnasta syrjäytyneet jättävät äänestämättä, ja se ei ole hyvä asia, koska haluaisimme tietää mitä mieltä kaikki suomalaiset ovat asioista.
Grönlund uskoo heikompiosaisten myös jättävän helpommin äänestämättä, jos ehdokas ei ole täysin varma ehdokkaastaan.
– Mitä epävarmempi ihminen on ehdokkaasta, sitä todennäköisemmin hän jää kotiin. Nyt noin 40 prosenttia empii, ja oma arvioni on, että siitä joukosta löytyy se 30 prosenttia, joka ei äänestä lainkaan. Se on vahinko, koska äänestämään menevät ne hyväosaiset koulutetut, joilla muutenkin on ääni kuuluvilla tässä yhteiskunnassa.
Miksi meillä ei voi perua ennakkoääntä?
Grönlund pitää outona sitä, että Suomessa ennakkoääntään ei voi perua, jos tulee vaalipäivänä toisiin ajatuksiin.
– Ruotsissa voi vielä vaalipäivänä äänestää uudestaan, jos muuttaa mielensä.
Suomen ennakkoäänestäminen suosii keskustaa.
– Maaseudulla, pienissä kaupungeissa ja ikäihmisten keskuudessa ennakkoäänestäminen on yleisempää. Tämä suosii keskustaa, jonka äänestäjät ovat tämän tyyppisiä.
On muutama asia, jotka vaikuttavat syvästi suomalaiseen äänestäjään varsinaisena vaalipäivänä.
– Sää vaikuttaa ja se, jos sattuu olemaan iso jääkiekko-ottelu. Sää ei saa olla liian huono eikä liian hyvä. Pitää olla peruskevätsää, että ihmiset ajattelevat "lähdenpä kävelylle ja äänestämään".