Lähes 1,9 miljoonaa suomalaista äänestänyt – runsas ennakkoäänestäjien määrä suosii yhtä ehdokasta

Edellisessä presidentinvaalissa vuonna 2018 vastaava lukema oli 36,1 prosenttia. Luku nousi myöhemmin vielä hieman esimerkiksi ulkomailla kirjattujen äänten myötä.

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo, että ennakkoäänestys alkaa olla pääasiallinen tapa osallistua vaaleihin, ei poikkeus.

– Toki se, että äänestetään ennakkoon kertoo siitä, että vaalit koetaan tärkeiksi – ja noin suurella osalla äänioikeutetuista valinta oli aika varma, sanoi Wass eilen maanantaina.

Wass ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg eivät ole sitä mieltä, että äänestämisen painottuminen ennakkoääniin heikentäisi kyselyiden kärjen ulkopuolella olevien ehdokkaiden mahdollisuuksia.

– Kaikkihan tietävät sen, että ennakkoäänestäminen on suosittua. Kampanja-aikaa on ollut ihan riittävästi siihen, että saa oman kannatuksensa nousuun, sanoi Borg eilen maanantaina.

Wass toteaa MTV:n Kymmenen uutisten haastattelussa, että suuri ennakkoäänestäneiden määrä suosii yhtä ehdokasta: Jussi Halla-ahoa. 

– Hänellä ovat myös ne epävarmimmat äänestäjät, Wass toteaa.

– Nyt on annettu ne varmat äänet, ja loput ovat epävarmoja, liikkuvia. Todella tiukat neljä päivää on edessä. 

Mikä sai suomalaiset aktiivisiksi ennakkoäänestyksessä? – Vieraana politiikantutkija Hanna Wass

Viime hetken jännitystä

Borg nostaa esiin vanhan sanonnan: gallupit eivät äänestä.

– Mehän emme tiedä lainkaan, miten äänet jakautuvat, emme myöskään sitä, miten ennakkoäänet jakautuvat. Hyvin voi olla, että muutosta onkin siellä tapahtunut, muistuttaa Borg.

Kun moni on käyttänyt äänioikeuttaan jo ennakkoäänestyksessä, potentiaalisia äänestäjiä on jäljellä vähemmän. Valitsijakunnassa lienee silti vielä ihmisiä, jotka haluavat vielä katsoa tämän viikon viimeiset kannatusmittaukset ja viimeiset vaalikeskustelut.

Borgilla on tuntuma, että aika moni on vielä hieman epävarma ehdokkaastaan.

Myös kaikkein strategisimmat äänestäjät saattavat jättää äänestämisen varsinaiseen vaalipäivään.

– Halutaan viime hetkeen nähdä, tapahtuuko vielä jotain – viimeiset vaaliväittelyt tai miten kireältä tilanne alkaa näyttää, sanoo Wass.

Esimerkiksi Yle aikoo vielä julkaista kannatusmittauksen tällä viikolla, todennäköisesti torstaina.

Monipuoliset vaalit

Wassin mielestä näissä presidentinvaaleissa on lähestulkoon jokaiselle jotakin. Esiin ovat nousseet sisällölliset ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset sekä ehdokkaiden persoonat ja heidän edustamansa arvot.

Kolmas asia on strateginen äänestäminen, joka on presidentinvaaleissa helppoa.

– Tuolla yhdistelmällä varmasti kyetään aika hyvin äänestäjiä puhuttelemaan.

Ainoastaan kärkäs kanssakilpailijoiden haastaminen on jäänyt puuttumaan.

Borgin mukaan vaaleihin kohdistuvaan kiinnostukseen vaikuttaa myös maailmantilanne ja Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon. Myös kohtuullisen tiukka kilpailu vaikuttaa.

– Kun on tiukka vaali, niin tulee varmemmin tällainen tunne siitä, että jokaisella äänellä on todella merkitystä, sanoo Borg.

Muista katsoa MTV:n Presidenttitentti keskiviikkona kello 20–22 MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa.

Edelliset presidentinvaalit poikkeukselliset

Edellisiä presidentinvaaleja vuonna 2018 Borg pitää äänestysaktiivisuuden kannalta poikkeusvaaleina. 

Suosittu presidentti Sauli Niinistö oli ehdolla toiselle kaudelle, ja vaalien lopputulemaa pidettiin selvänä. Äänestysprosentti jäi hiuksenhienosti alle 70:n.

Borg vertaakin käsillä olevien vaalien äänestysprosenttia vuoteen 2012. Silloin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 72,8.

– Jos nyt päästäisiin johonkin 75:een prosenttiin, niin se olisi sellainen muutaman prosenttiyksikön nousu.

Lue myös: Katso tästä kaikki ennakkoäänestyspaikat ja aukioloajat

Nämä ovat presidenttiehdokkaiden ehdokasnumerot