MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlundin mukaan kuntavaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle ei näytä lisäävän kansalaisten äänestysintoa. Sen sijaan koronan vuoksi kahdeksi viikoksi pidennetystä ennakkoäänestyksestä odotetaan aiempia kuntavaaleja vilkkaampaa.
Grönlundin mukaan eduskuntavaaleissa on päästy tilanteeseen, jossa puolet äänesti ennakkoon. Kuntavaaleissa ennakkoon äänestäminen on jäänyt aiempina vuosina selvästi alemmalle tasolle.
Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 ennakkoon äänesti reilut 26 prosenttia äänestäjistä.
– Voi olla, että koronavuosi muuttaa tätä käytäntöä ja että tällä kertaa päästään samaan kuin eduskuntavaaleissa. Aiemmin on ollut niin, että kuntavaaleissa on haluttu miettiä omaa puoluetta ja ehdokasta pidempään, Grönlund sanoo.
Kuntavaalien oli tarkoitus olla huhtikuussa, mutta koronan vuoksi ne siirrettiin kesäkuulle. Grönlundin mukaan ei näytä siltä, että siirrolla olisi vaikutusta kuntavaalien äänestysintoon.
– Mutta se jää nähtäväksi, kuinka paljon valtakunnan poliittinen tilanne vaikuttaa äänestysintoon. Onnistuuko esimerkiksi oppositio tekemään tästä jonkin sortin kansanäänestyksen hallituksen suosiosta, tällaisia yrityksiä nähty esimerkiksi perussuomalaisilta ja kokoomukselta.
– Mikäli tämä onnistuu niin äänestysinto voi nousta, muuten on hankala päästä yli 60 prosentin äänestysvilkkauteen.
Grönlundin mukaan kuntavaalit olisi voitu järjestää turvallisesti jo huhtikuussa, mikäli kotimaan kirjeäänestys olisi ollut lainsäädännöllisesti mahdollista.
– Uskon, että se tulee yhdeksi vaihtoehdoksi jatkossa.
Lue myös: Näin vaalirauhaa on rikottu Suomessa – verkkohäirintää, sotkemista ja karu yksittäistapaus: "Ehdokkaan päälle on syljetty"
Keskustan ja SDP:n kannattajat innokkaita ennakkoäänestäjiä
Koronan vuoksi ennakkoäänestysaikaa on pidennetty kahteen viikkoon. Grönlundin mukaan ennakkoon äänestävät tyypillisesti erityisesti keskustan ja SDP:n kannattajat.
– Näiden puolueiden äänestäjät ovat yleensä iäkkäämpiä. Lopullinen pudotus vaalipäivänä voi olla jopa pari prosenttiyksikköä ennakkoääniin verrattuna. Vaalipäivän voittajia sen sijaan ovat perinteisesti vihreät ja RKP, joiden äänestäjät äänestävät harvemmin ennakkoon.
Grönlund muistuttaa, että ihmisten käyttäytyminen on kuitenkin hankalasti ennustettavaa.
– Kuntavaalien yleisesti alhainen äänestysprosentti lisää äänestysvilkkauden ennakoimisen hankaluutta sekä tällä kertaa se, kokevatko äänestäjät tällä kertaa ennakkoäänestämisen turvallisemmaksi, jos he voivat katsoa minkä pituinen jono kulloinkin äänestyspaikalle on.
Perussääntönä voidaan Grönlundin mukaan sanoa, että pienemmissä ja harvaanasutuissa kunnissa äänestetään enemmän ennakkoon, sillä siellä välimatkat äänestyspaikoille ovat usein pidemmät.
– Kaupungeissa ja ruotsinkielisissä kunnissa äänestetään tyypillisesti enemmän vaalipäivänä.
Lue myös: Löydä ehdokkaasi MTV:n Vaalikoneesta!
Ennakkoäänestämisen suosio kasvussa
MTV:n vaaliasiantuntija Kimmo Grönlundin mukaan ennakkoäänestämisen suosio on kasvanut hitaasti kaikissa vaaleissa. Silti kuntavaaleissa äänestetään ennakkoon huomattavasti vähemmän kuin muissa vaaleissa.
– Kuntavaaleissa on paikallisia kysymyksiä ja ehdokkaita on paljon. Oma ehdokas on vaikeampi löytää ja ihmiset joutuvat miettimään vastaustaan pidempään.
Äänestysvilkkaus voi vaihdella kunnittain suurestikin. Grönlundin mukaan äänestysprosentti nousee korkealle yhteisöllisisissä kunnissa, joissa yksi puolue on vahvasti suosittu.
– Tällöin ei käydä kilpailua niinkään puolueiden välillä vaan puolueen sisällä. Tällaisia puolueita ovat usein keskusta ja RKP, joista kuntalaiset äänestävät "hyviä tyyppejä".
Moni jää huomiotta päätöksenteossa
Ahkerimmat äänestäjät löytyvät 60-80-vuotiaista. Suurin osa on korkeasti koulutettuja. Grönlund pitää ongelmallisena, että erityisesti lyhyen koulutuksen saaneista nuorista selkeä enemmistö jättää äänestämättä.
– Meillä aika moni jää huomiotta päätöksenteossa. Kaikista syrjäytyneimmät ryhmät kokevat, että heitä ei kuunnella, he ovat myös usein niitä, jotka eivät käy äänestämässä.
– Eniten äänestävät hyvin koulutetut ja keski-ikäiset, joilla asiat on pääsääntöisesti muutenkin hyvin. Tämä taas näkyy valtakunnan päätöksenteossa siten, että eläkeläisiä huomioidaan usein enemmän kuin opiskelijoita.
Ennakkoäänestys on mahdollista kahden viikon ajan 26.5.-8.6.2021. Vaalit käydään 13.6.