Nato ja Suomi-kirjassa pohditaan kuinka sotilasliitto vaikuttaa Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Kirjassa käsitellään myös Baltian tilannetta, mikä nousi Ukrainan tapahtumien myötä jälleen puheenaiheeksi.
– Nato tarkastelee tällä hetkellä Baltian maita osana Naton etulinjaa Venäjän vastaisella rajalla. Nato ei nähnyt Venäjää aiemmin uhkana, mutta nyt linja on selvästi kiristynyt. Baltiassa halutaan Naton avulla luoda ennaltaehkäisevä voima, toinen kirjan kirjoittajista, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimusalajohtaja Juha-Antero Puistola kertoo.
Huomenta Suomessa vierailleen Puistolan mukaan Venäjä voisi kohdistaa Baltiaan alueeseen erityisesti strategisia intressejä.
– Venäjää voisi strategisesti kiinnostaa Itämeren alue muun muassa kauppaväylänä. Venäjä ei kuitenkaan pelkästään strategisien intressien vuoksi hyökkäisi, vaan mukaan tarvittaisiin myös poliittisia intressejä.
– Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että Venäjä haluaisi hyökätä Baltian maihin. Koska Baltia haluaa pysyä osana sotilasyhteisöä, se haluaa varmistaa Natolta, ettei sitä jätetä yksin, jos sotilaallinen uhka tulee ajankohtaiseksi, Puistola sanoo.
Baltiassa on kuitenkin parannettu turvallisuuspolitiikkaa ja varauduttu pienillä, mutta merkittävillä askelilla.
– Toimet voivat olla pieniä esimerkiksi kylmän sodan toimiin verrattuna, mutta niillä annetaan voimakas poliittinen signaali. Baltiassa on tehty materiaalin ennakkovarastointia, rauhanaikaista ilmavalvontaa, yhteisiä harjoituksia, Baltian maihin on perustettu joukkojen yhdistämisesikunnat. Lisäksi maat ovat päivittäneet puolustussuunnitelmiaan, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimusalajohtaja Juha-Antero Puistola kertoo.
Hybridisodan uhka on tutkimusalajohtajan mukaan nykyään otettu aiempaa paremmin huomioon.
– Pienillä, vaivihkaisilla toimilla voidaan horjuttaa valtioita ja tämä on huomioitu muun muassa Natossa, Juha-Antero Puistola sanoo.
Puistolan mukaan ainoa syy sodankäyntiin Euroopassa olisi tällä hetkellä pitkäkestoinen globaali talousromahdus.
– Toivotaan, ettei nykyinen taantuma jatku pidempään, jottei taantuma muutu talousromahdukseksi, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimusalajohtaja Juha-Antero Puistola kertoo.