Sotilaallinen toiminta kuten sotaharjoitukset, strategisten pommikoneiden lennot ja merivoimien yksiköiden purjehdukset jatkuivat Suomen lähialueilla viime vuonna aktiivisena koronaviruspandemiasta huolimatta. Tämä selviää torstaina julkistetusta Suomen sotilastiedustelun ensimmäisestä julkisesta katsauksesta.
Pohjoisen turvallisuusympäristön kehittymisen kannalta merkittäviä toimijoita ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina, sanoo Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali Juha Vauhkonen STT:lle.
– Suurvaltojen toiminta heijastuu myös meidän lähialueillamme. Eri tavalla, mutta kuitenkin kaikilla näillä kolmella on vaikutusta meidän alueeseemme ja tietysti sitä kautta meidän omaan toimintaamme, hän sanoo.
Perinteisen tiedustelun rinnalle on hänen mukaansa uutena elementtinä tullut toiminta tietoverkoissa, joissa aktiivisuus on erityisesti näkynyt.
– (Aktiviteettia on ollut myös) Suomessa, Vauhkonen lisää.
Sotilaallinen aktiivisuus pohjoisilla merialueilla lisääntynyt
Ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminta on Vauhkosen mukaan palannut Suomessa ja lähialueilla kylmän sodan tasolle. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että Suomessa pitää olla hereillä ja kyetä havainnoimaan lisääntynyt aktiivinen toiminta niin Suomessa kuin lähialueillamme, hän lisää.
Katsauksen mukaan Venäjä kehittää sotilaallista suorituskykyään ja asevoimiensa valmiutta säännöllisin ja monipuolisin harjoituksin. Maa- ja meriharjoituksia Venäjä piti esimerkiksi Itämerellä ja arktisella alueella.
Sekä Venäjän että länsimaiden sotilaallinen aktiivisuus pohjoisilla merialueilla on lisääntynyt. Kuluvan vuoden alussa Venäjä perusti alueelle viidennen sotilaspiirin. Pohjoinen laivasto on nyt virallisesti sotilaspiiri läntisen, eteläisen, keskisen ja itäisen sotilaspiirien rinnalla, katsauksessa sanotaan.
Teknologia haastaa sotilastiedustelun
Teknologian kehitys tuo ongelmia myös sotilastiedusteluun. Katsauksen mukaan yhteiskuntien riippuvuus informaatioteknologioista on tehnyt niistä monin paikoin haavoittuvia. Esimerkiksi nostetaan Yhdysvalloissa viime joulukuussa julki tullut tietomurto- ja vakoilutapaus, joka suuntautui etenkin valtionhallintoon.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoo katsauksessa, että laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoima on lisääntynyt teknologian kehittyessä ja valtioiden järjestelmien keskinäisriippuvuuden kasvaessa. Konfliktit voivat käynnistyä ilman perinteistä sotilaallista voimankäyttöä.
"Emme halua kertoa liikaa vahvuuksista eikä heikkouksista"
Suomen sotilastiedustelu on Vauhkosen mukaan koko historian ajan pyrkinyt suojaamaan järjestelmää.
– Siihen on muutama syy. Ei haluta kertoa liikaa meidän vahvuuksistamme, mutta ei myöskään mahdollisista heikkouksista. Sitten tietysti meillä on jo ehkäpä historiankin vuoksi noudatettu tietynlaista varovaisuusperiaatetta.
Lisäksi Suomessa on laajaan reserviin perustuva puolustusjärjestelmä. Omalta osaltaan se nojaa myös toimivaan sotilastiedusteluun.
– Meidän toimintamme turvaa omalta osaltaan puolustusjärjestelmän toiminnan, ja sitä kautta me emme myöskään halua riskeerata sitä, Vauhkonen sanoo.