Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää todennäköisempänä, että Venäjän epäillyt ilmatilaloukkaukset olivat tarkoituksella tehtyjä kuin vahingossa.
Hänen mukaansa kaikki voi olla myös sattumaa, mutta Venäjä on ainakin tehnyt helpoksi tulkita, että loukkauksilla haluttiin poliittisesti signaloida jotain.
Salonius-Pasternakin mukaan loukkauksista tekee erityisen mielenkiintoisen epäiltyjen tekojen ajankohta ja se, että koneet olivat raskaasti aseistettuja. Nyt epäilty ilmatilaloukkaus eroaa aiemmista myös siinä, että aiemmin koneet ovat olleet kuljetus- tai tiedustelukoneita. Nyt ilmatilaa loukattiin hävittäjillä.
– Tämä ei ole kuitenkaan mikään turvallisuusuhka ilmavoimien lentäjille tai muille. Ei pidä mennä ylikierroksille, että nyt on kriisi alkamassa, Salonius-Pasternak sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin huolestuttavaa, että epäilty ilmatilaloukkaus on esimerkki niin sanotusta uudesta normaalista. Uudella normaalilla hän viittaa siihen, että lentosuunnitelmista ei ilmoiteta, ei käytetä transpondereita, lennetään hyvin lähellä siviilikoneita ja järjestetään suuria sotilasharjoituksia eikä kutsuta mukaan kansainvälisiä sotilastarkkailijoita tai muita.
– Se (tahallinen ilmatilaloukkaus) sopii osaksi tätä isompaa kuvaa, jossa halutaan jatkuvasti pitää muut varpaillaan ja luoda epävarmuutta, Salonius-Pasternak sanoo.
Niinistön ja Putinin puhelu mietityttää
Tampereen yliopiston ulkopolitiikan tutkija Matti Pesu puolestaan pitää epäiltyjä venäläishävittäjien ilmatilaloukkauksia poliittisina. Pesu näkee loukkauksilla laajempaa yhteyttä viime aikojen tapahtumiin.
– Loukkausten laatu eli se, että niitä oli kaksi samana iltana ja molemmat oli tehty hävittäjällä, vaikuttaa siltä, että siinä olisi jokin poliittinen signaali.
Pesun mukaan ilmatilaloukkauksiin on voinut vaikuttaa viime aikojen Buk-ohjuskeskustelu ja Suomen rooli malesialaiskoneen alasampumista selvittävässä rikostutkinnassa. Tänään puolestaan on allekirjoitettu kahdenvälistä puolustusyhteistyötä syventävä aiejulistus Suomen ja Yhdysvaltain välillä.
Pesu pohtii myös, olisiko presidentti Sauli Niinistön ja hänen virkaveljensä Vladimir Putinin torstaina käydyllä keskustelulla osuutta tapahtuneeseen. Puhelinkeskustelu käytiin Suomen aloitteesta.
– Tässä on aika monta palasta, jotka voisivat selittää, että tämä olisi poliittinen signaali. Normaalisti olen suhteellisen varovainen vetämään näitä johtopäätöksiä, mutta nyt niiltä ei oikein voi välttyä.
Pesu arvioi, että Venäjän toimintaan voivat vaikuttaa arvovaltakysymykset ja se, että Suomi on lähentänyt puolustuspoliittisia suhteitaan Yhdysvaltoihin.
– Semmoinen poliittinen näpäytys. Aina kun Venäjä tekee tällaista, se herättää keskustelua Suomessa, että oliko tämä tahallinen vai ei.
Pesu muistuttaa Suomen asenteesta Itämeren turvallisuuteen, jossa Yhdysvaltain läsnäolo alueella nähdään yhä voimakkaammin hyvänä ja tasapainottavana.
– Ja se kielii Venäjälle, että sen poliittinen asema ja arvovalta ovat heikentyneet.
Pesu huomauttaa, että Suomi on hoitanut vastaavat tilanteet aiemmin provosoitumatta ja näin on hyvä tehdä vastakin.
– Liikaa energiaa tähän ei kannata käyttää. Toki hoitaa asia kylmän viileästi. Enkä näe syytä, miksi näin ei tehtäisi nytkin.
Katso uutisvideo aiheeseen liittyen.
1:50
