Asiantuntija ehdottaa, että koko ikäluokan kokoiset lääkärintarkastukset pitäisi lopettaa oppilashuollossa, jotta lääkäripalvelut kohdentuisivat heille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Terveydenhoitajan tarkastukset hän säilyttäisi.
Valitettavan usein oppilashuollossa käy niin, että lapsi tai nuori, joka tarvitsisi useamman käynnin lääkärillä, saa vain yhden käynnin.
– Koko ikäluokan tarkastukset koostuvat yleensä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksista. Niistä säilyttäisin terveydenhoitajan osuuden, mutta lääkärin siirtäisin tekemään koulutustaan vastaavaa työtä koulussa, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Sija Kosola Helsingin yliopistosta.
Aluehallintovirastot ja THL seuraavat vain lakisääteisten koko ikäluokan kattavien tarkastusten toteutusta. Terveydenhoitajan tarkastus on joka vuosi ja lääkärintarkastus on ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.
Osa kunnista ja hyvinvointialueista on linjannut, että koululääkäri tekee vain tarkastuksen, ei muuta. Samoin on rajattu niillä seuduilla, joilla koululääkärin tarkastus ostetaan yksityiseltä ja seuranta ei yleensä kuulu ostopalvelun piiriin, toteaa Kosola.
Kosola vieraili MTV Uutisissa aiemmin keväällä. Tuolloin aiheena oli kouluterveyden lisäksi nuorten väkivalta ja sosiaalinen media. Video on katsottavissa artikkelin alussa.
Koululääkäreiden aika menee heille, jotka eivät sitä tarvitse
Kosola kertoo, että koululääkäreiden työ suuntautuu nyt paljon heille, jotka todellisuudessa eivät sitä tarvitse. Samaan aikaan he, jotka apua todella tarvitsisivat, eivät sitä saa. Ristiriita on melkoinen.
– Koululääkärin pitäisi voida tavata lapsia ja nuoria uudestaankin, koska nykyisin monet lievät ja keskivaikeat terveysongelmat eivät oikein kuulu kenellekään.
Kosola valaisee asiaa esimerkillä.
– Yläkoululaisella tytöllä on alkavaa syömishäiriöoireilua, hän jättää aamupalan väliin, syö koulussa vain näkkileivän ja pitää kehoaan vastenmielisenä.
– Koululääkärin tulisi voida tavata nuorta muutaman kerran. Usein oireilu väistyy jo siinä. Jos ei väisty, on perusteltu syy tehdä lähete erikoissairaanhoitoon, sillä perusterveydenhuollon keinot eivät silloin riitä. Näin vältettäisiin oireiden pitkittyminen ja paheneminen.
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Kohti vaikuttavampaa ja taloudellisempaa hoitoa
Jos lääkärit saisivat keskittyä oireileviin lapsiin, hoitotyö olisi nykyistä vaikuttavampaa ja taloudellisempaa, arvioi Kosola.
– Ehdottamani toimintatapa voisi parantaa kouluterveydenhuollon vaikuttavuutta ja vähentää siten kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Se olisi myös asiakaslähtöisempi tapa toimia, kun lapsia, nuoria ja perheitä ei ohjattaisi heti pois.
Kosola huomauttaa, että hän ei ehdota, että kouluterveydestä leikattaisiin ja niin ei pidäkään tehdä.
– En usko, että tällä hetkellä kouluterveydenhuollosta kannattaisi siirtää yhtään resurssia mihinkään muuhun työhön.