Yhden perheen viikon aikana kertyneiden muovipakkausten läpikäynti paljastaa yllättävää tietoa.
– Tällainen biohajoava pussi ei itse asiassa ole kierrätettävä lainkaan. Tämä vain tuhoutuu kierrätysprosessissa ja raaka-aineen joutuu rakentamaan uudelleen ja uudelleen, selittää Fortumin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.
Musta lihapakkaus päätyy kierrätyksen sijaan poltettavaksi, koska automaattiset tunnistuskoneet eivät näe sitä. Vinyylihanskat puolestaan ovat PVC-muovia, joka ei ole kierrätyskelpoista. Videokasettien ja öljykanisterien oikea osoite ei ole muovipakkausten keräysastia.
– Sähkö- ja elektroniikkaromu eivät kuulu muovikeräykseen. Bensa- ja öljykannut voivat sisältää vaarallisen aineen jäämiä eikä niitä saisi laittaa muovikeräykseen, neuvoo Koivuniemi.
Silti muovin kierrätyksen suurin ongelma eivät ole väärät tuotteet kierrätysastiassa vaan kierrätyksen vähäisyys.
– Sanoisin sellaisen yleisohjeen, että jos kuluttaja on tuonut muovipakkauksen päivittäistavarakaupasta ja se on tunnistettavasti muovia, niin ei muuta kuin kyytiin vaan, rohkaisee Koivuniemi.