Kiroilu on nykyään arkipäiväistynyt ja kirosanoilla on monta eri tehtävää. Näin sanoo Huomenta Suomessa vieraillut kiroguru.
Rapsakkaamman kielenkäytön asiantuntija Jari Tammi on kerännyt parikymmentä vuotta erilaisia kirosanoja. Hänen mukaansa tabut ovat väistyneet kielenkäytössä.
– Kiroilulla on monta eri tehtävää. Tutkimustenkin mukaan kiroilu tehoaa kipuun, V-sanaa käytetään jo yleisesti puheen rytmitykseen ja kiroilulla on oma kieliopillinen merkityksensä. Tammi sanoo.
Kiroiluasiantuntijan mukaan on toki selvää, että sivulliset joutuvat kärsimään passiivisesta kiroilusta. Sallitun ja kielletyn kiroilun raja on hankala vetää. Se on myös tapa ilmaista itseään.
Tammi muistuttaa, että rähäkkä noituminen vaatii myös tilannetajua.
– Katsotaan vähän, että vanhukset, lapset ja herkkäsieluisimmat eivät ole lähimailla, kun kiroillaan.
ÄÄNESTYS kiroilu
MTV Uutiset kertoi viime viikolla helsinkiläisestä eläkeläismiehestä, joka laski paikallisjunassa muutaman pysäkinvälin aikana kahden teinitytön keskustelusta 22 v*ttua ja 18 oumaigaadia.
Tammi sanoo, että maailma on tässäkin asiassa pienentynyt.
– Julkisissa liikennevälineissä v-sana käy pilkutuksena, sille ei vain voi mitään. Maailma on pienentynyt ja olemme lähempänä toisiamme. Meidän täytyy vain kestää erilaisia asioita enemmän. Täytyisi ymmärtää, että se v-sanojen määrä ei ole se pointti, vaan siellä on myös asiaa.
Tammi luo katsauksen historiaan muistuttamalla, että muinaisessa egyptissä jopa hiertoglyfien avulla osattiin kiroilla, Pompeijin raunioista on kaivettu herjaavia piirroksia.
Kiroilun takia ihmisiä ei voi asettaa mihinkään yhteiskuntaluokkaan, eikä koulutustasoa Tammen mukaan voi päätellä.
– Elisabet I ja Martti Luther olivat todella kovia kiroilemaan.