Asiantuntija ruotsalaislehdelle: Venäläisten kiinteistökaupoissa voi olla kyse soluttautumisesta

1:30img
Julkaistu 13.10.2018 19:49
Toimittajan kuva

Aino Huilaja

aino.huilaja@mtv.fi

@ainohuilaja

Kuinka todennäköistä on, että Venäjä yrittäisi hyödyntää kansalaistensa muissa maissa omistamia kiinteistöjä soluttautumiseen? Tämän kysymyksen esittää ruotsalaislehti Dagens Nyheter Mark Galeottille. Hän on yksi Euroopan johtavista Venäjän sotilastiedustelua tutkineista asiantuntijoista.

Lehti nostaa esiin syyskuisen suuroperaation Airiston Helmi -yhtiön ympärillä Turun saaristossa.

Lue myös: Airiston Helmen tapaus puhuttaa asiantuntijoita: "Nyt on aika herätä, että kansallinen turvallisuus ei ole vitsi"

Suomen viranomaiset ovat painottaneet, että kyse on talousrikoksen tutkinnasta. Poliisin tutkimat rikosnimikkeet ovat törkeä veropetos ja avunanto törkeään veropetokseen.

Tapauksen ympärillä on kuitenkin vellonut epäilyjä mahdollisista turvallisuuspoliittisista kytköksistä.

Dagens Nyheterille asiaa arvioinut Mark Galeotti sanoo, että suomalaisviranomaiset ovat varmasti huomioineet tämän mahdollisuuden. Eli siis sen, että saaristossa sijaitsevat kiinteistöt ja rakennelmat, kuten helikopterikentät, ovat mahdollinen turvallisuuspoliittinen riski.

– Paraisten suuroperaatio osoittaa, että Suomen turvallisuusjärjestelmät toimivat. Ei pidä vainoharhaisesti luulla, että jokainen venäläinen, joka investoi maihimme, olisi valtion vakooja tai agentti. Viranomaisten tehtävä on kuitenkin ajatella myös näitä puolia.

Galeotti arvioi, että venäläiset ovat tehneet tonttikauppoja enimmäkseen Pohjoismaissa. Galeotti itse on juuri mukana Jean Monnet -tutkimusohjelmassa Firenzen European University Institutessa Italiassa.

– Vastaavia kauppoja ei ole tehty tällaisessa mittakaavassa esimerkiksi Italiassa tai Iso-Britanniassa. Luultavasti tämä johtuu siitä, että ne ovat Natomaita. Ruotsi ja Suomi eivät ole, ja teoriassa Venäjä tarkkailee edelleen Ruotsia ja Suomea alueina, joissa suuria sotilaallisia operaatioita voisi tapahtua. Silloin on loogista omistaa tontteja ja kiinteistöjä siellä.

Galeotti ei kuitenkaan halua spekuloida, onko Airiston Helmi tällainen esimerkki. Suomen viranomaiset eivät ole sanoneet sanaakaan epäillystä soluttautumisesta.

Galeotti muistuttaa kuitenkin, että investoinnit, jotka eivät hyödytä kaupallisesti, ovat joko todella typeriä tai niillä on joku toinen motiivi kuin raha.

Tuoreimmat aiheesta

Ulkomaat