Vakoilu: Suomessa havaitut dronet ja murrot voivat olla tulevien operaatioiden valmistelua – "Pitää olla vainoharhainenkin"

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jouko Luhtala

    jouko.luhtala(at)mtv.fi

    Juuso Kääriäinen

    juuso.kaariainen(at)mtv.fi

    Katariina Kähkönen

    katariina.kahkonen(at)mtv.fi

    Suomessa havaituissa toimissa on tuskin kyse sattumasta, asiantuntija arvioi.

    Poliisin tutkimat dronehavainnot ja vesi-infrastruktuuriin tehdyt murrot voivat liittyä hybridivaikuttamiseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

    Sisäministeriö määrittelee hybridivaikuttamisen valtioiden "pahantahtoiseksi" toiminnaksi, jolla pyritään eri keinoilla vaikuttamaan kohteena olevaan valtioon. 

    Kaikissa tapauksissa ei välttämättä ole kyse hybridivaikuttamisesta, mutta osassa kyllä, Tammikko sanoo. Tarkoitusperiä on todennäköisesti useita.

    – Testataan ja kartoitetaan kriittistä infrastruktuuria. Tutkitaan myös sen valvontamekanismeja ja viranomaisten kykyä reagoida, Tammikko sanoo MTV Uutisille puhelimitse.

    Tammikko työskenteli aiemmin Euroopan ulkosuhdehallinnossa, jossa hän vastasi hybridi- ja kyberuhkien torjuntaan liittyvän politiikan suunnittelusta.

    Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan sen enempää strategisten tärkeiden kohteiden lähistöllä lentäneet dronet kuin vesi-infrastruktuuriin murtautuneet henkilötkään eivät ole aiheuttaneet varsinaista vahinkoa kohteille.

    Tammikko ei tätä ihmettele. Kohteita maalitetaan ja kartoitetaan mahdollista tulevia operaatioita varten. Jos jotain joskus haluttaisiin tehdä, olisi pohjatyöt jo tehty. Käytännössä kyse on siis yhdenlaisesta vakoilusta.

    – Silmät täytyy pitää auki. Vähän pitää olla vainoharhainenkin, jos nähdään poikkeavan paljon tällaisia tekoja. Tuskin on kyse sattumasta, Tammikko arvioi.

    Venäjän käsialaa?

    Tuhopolttoja ja sabotaaseja ei aina ymmärretä hybridivaikuttamiseksi, vaan ne laitetaan humalaisten tai nuorten piikkiin, Tammikko kertoo. 

    Vasta aivan viime vuosina on alettu ymmärtää niin Suomessa kuin muuallakin, että sellaisten joukossa on myös valtion tiedusteluviranomaisten operaatioita, Tammikko sanoo.

    – Tapaukset osataan naamioida niin, ettei jäädä kiinni, eivätkä ne näin aiheuta kansainvälistä selkkausta,

    – Jos heti ajatellaan, että joku palo on humalaisen päähänpisto, se jää tutkimatta tarkemmin. Tällöin mahdollinen hybridivaikuttaminen jää selvittämättä, Tammikko sanoo.

    Kaikissa tapauksissa tutkiminen ei ole jäänyt puolitiehen. Esimeriksi BBC on uutisoinut, että Britanniassa ja Saksassa epäillään Venäjän ujuttaneen palopommeja lentorahdin sekaan.

    – Julkisuudessa on myös käsitelty Venäjän sotilastiedustelun osuutta sabotaaseihin ympäri Eurooppaa, Tammikko sanoo.

    Venäjä "hyvinkin halukas"

    Ukrainan sodan perusteella tiedetään, että Venäjä on "hyvinkin halukas" iskemään kriittistä infrastruktuuria vastaan, Tammikko sanoo. 

    Venäjä on sodan aikana pommittanut toistuvasti erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria ja pitkät sähkökatkot ovat Ukrainassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

    – Laajemmassa strategisesta näkökulmassa Venäjä hankkii valmiutta tehdä suurempaa vahinkoa Suomelle ja muuallekin.

    – Jos esimerkiksi Ukrainan sota eskaloituisi ja leviäisi, olisi Venäjällä jo kohteet selvillä.

    Poliisi selvittää yli 100 dronelentoa

    Suomessa tulee kuukausittain ilmi dronelennätyksiä tai varkauksia, joiden takana vaikuttaa olevan valtiollinen toimija, kertoi sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori viime viikolla.

    Vuoren mukaan kuukausittain on useita tämänkaltaisia tapahtumia, joille ei ole "muuta selitystä" kuin se, että niiden taustalla on jokin valtiollinen toimija. Vuoren mukaan yksityisten ihmisten käytössä olevien lennokkien määrä ei selitä tapahtumia.

    Sisäministeriö ei nimennyt Venäjää, mutta erityisesti tämän vuoden aikana on uutisoitu lukuisista Venäjän hybridioperaatioista, joiden arvioidaan pyrkivän heikentämään lännen antamaa tukea Ukrainalle.

    Poliisi selvittää yli sataa epäilyttävää dronelentoa, kertoi viime viikolla Yle. Tapaukset ovat tulleet poliisin tietoon Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen eli helmikuun 2022 jälkeen.

    Keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin mukaan droneja on lennätetty lentokieltoalueella tai "toimittu lähellä kriittistä kohdetta".

    Aiemmin Suojelupoliisi kertoi STT:lle, ettei se ole havainnut viitteitä siitä, että Suomessa viime aikoina tapahtuneiden tihutöiden tai dronehavaintojen taustalla olisi valtiollista toimijaa.

    Lue lisää aiheesta:
    Venäjä Dronet Vesi KRP Poliisi Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •