Näin Suomea vakoillaan – ahkerampia nuuskijoita ovat Venäjä ja Kiina

Laskeuduttuaan droonilla ja sen lentäjällä on tarkat tiedot kohteistaan koordinaatteineen, niistä voisi hyvinkin olla kiinnostunut joku vieraan vallan toimija. Tai ehkä kuvaaja toiminut jonkun käskystä, joko vapaaehtoisesti palkkiota vastaan tai hän on joutunut kiristyksen kohteeksi.

Suojelupoliisin vastavakoilun päällikkö Teemu Liikkanen kertoo, että poliisi selvittää aktiivisesti Suomessa tapahtuneita droonihavaintoja sekä vesilaitoksiin tehtyjä tunkeutumisia. Suojelupoliisi tekee siinä aktiivisesti yhteistyötä poliisin kanssa. 

Mutta onko kyseessä vakoilu, se on vaikeasti todistettavissa.

– Me olemme Suojelupoliisissa analysoineet esimerkiksi Euroopassa tapahtuneita tilanteita ja olemme peilanneet niitä Suomen tilanteeseen. Toimintamallit Euroopassa ovat kuitenkin eronneet Suomessa tapahtuvasta toiminnasta, kertoo Liikkanen.

Erilaisilla tilanteilla on tarkoitus hämmentää ja levittää sitä kautta suoranaista pelkoa kansalaisiin. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa epäillään Venäjän ujuttaneen itsestään syttyviä paketteja lentorahdin sekaan. 

– Tässä tehdään erittäin tiivistä kansainvälistä yhteistyötä eri tiedusteluviranomaisten kanssa ja myös Suojelupoliisi oli näistä heti tietoinen, mutta meillä Suomessa ei tallaista ole onneksi havaittu, sanoo Liikkanen.

Lue lisää: Suomessa havaitut dronet ja murrot voivat olla tulevien operaatioiden valmistelua – "Pitää olla vainoharhainenkin"

Itsestään syttyvistä paketeista kerrottiin medioille nopeasti ja silläkin halutiin vaikuttaa sabotaasin tekijään tai tekijöihin.

– Sabotaasi toiminnalla luodaan pelkoa. Ja kun me taas tuomme ne julki, niin me myös silloin tiedotamme toiselle toimijalle, että me tiedämme mitä te teette, sanoo Liikkanen.

Kiina ja Venäjä ahkerimmat vakoilijat Suomessa

Eniten Suomessa vakoilevat Kiina ja Venäjä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta, korkeasta teknologiasta ja tutkimustyöstä sekä Nato-tietoudesta.

– Näiden lisäksi tietysti kriittinen infra, se on valtiolliselle toimijalle kiinnostava kohde ja he etsivät sieltä haavoittuvuuksia koko ajan, sanoo Liikkanen.

Tietoja pyritään kalastelemaan hyvin moninaisin tavoin, myös vastatiedustelua tapahtuu. 

– Se on henkilöiden välistä tiedonvaihtoa, puhutaan henkilötiedustelusta, sitten kybermaailmaa ja -vakoilua ja siinä välissä on sitten paljon kuvaamista tai tapahtumien äänittämistä. Se on hyvin laaja pelikenttä, kuvailee Liikkanen. 

Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomen vastavakoilua säätelevät lait. 

– Me emme lähde lakia rikkomaan. Eli tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019 ja sen kautta Suojelupoliisi toimii.

Näistä henkilöistä vakoojat ovat kiinnostuneita

Erityisen kiinnostuneita vakoojat ovat henkilöistä, joilla on tietoa vakoiltavista aiheista. 

He ovat joko lähellä vakoiltavaa tietoa tai suora pääsy vakoiltaviin tietoihin. Suojelupoliisi pyrkiikin varoittamaan kriittisen tiedon lähellä olevia toimijoita mahdollisista lähestymisyrityksistä. 

Tavallinen kansalainen ei kuitenkaan ole vakoilun kohteena kovinkaan kiinnostava.

– Ei tavallisella Suomen kansalaisella ole syytä huoleen. Mutta ne ihmiset, joilla on pääsy edellä mainittuihin tietoihin, voivat olla kohteena, sanoo Liikkanen.

Osaa suomalaisista maailman turvattomuus saattaa nyt pelottaa. 

Liikkanen haluaa muistuttaa, että Suomella viranomaiset tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään, eikä suomalaisilla ole tällä hetkellä syytä huoleen, sillä Venäjän intressit ovat nyt muualla Ukrainan sodan vuoksi.

Lue myös: Niinistön raportti julki: Muistutti Putinin tylystä näkemyksestä – "Meidän täytyy muuttaa se"