Asiantuntija: SDP, RKP ja keskusta eivät ole antaneet selvää vastausta, mihin ilmastotoimiin he olisivat valmiita – näin kansa hyväksyisi bensaveron nostamisen

Julkinen keskustelu on jättänyt epäselväksi, mihin toimiin SDP, RKP ja keskusta olisivat valmiita hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Näin arvioi tilannetta johtaja Mari Pantsar Sitrasta STT:n haastattelussa torstaina. Hallituksen on määrä tehdä päätöksiä ensi viikon budjettiriihessään.

Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius toteutuisi eli päästöt ja nielut olisivat yhtä suuret vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saamiseksi päästöjä pitää vähentää vielä 11 miljoonaa tonnia. Siitä, miten ja milloin tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavat toimet pitää olla sovittuna, on ollut hallituspuolueilla eri näkemyksiä.

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat vaatineet, että loput päätökset tehdään budjettiriihessä. Keskusta on antanut ymmärtää, että ainakaan kaikkia päätöksiä ei riihessä voida tehdä ihan jo siksi, että kaikki taustavalmistelu ei puolueen mukaan ole vielä käytettävissä. Myöskään RKP:n mielestä päätöksillä ei ole niin kiire.

Harakka: Mielikuva päätösten vaikeudesta väärä

STT kysyi neuvottelujen etenemisestä kaikista hallituspuolueista torstaina ja perjantaina. Eräästä hallituslähteestä kerrottiin STT:lle, että isot keskustelut käydään liikenteestä, maataloudesta sekä energiaverotuksesta ja fossiilisten polttoaineiden verotuksesta. Näkemyseroja puolueiden välillä on siitä, minkä verran päästöjen vähentämiseksi voi käyttää kieltoja ja rajoitteita ja saako se tuntua kukkarossa. Ainakin maatalouden päästövähennykset ja fossiilisten polttoaineiden verojen nosto osuvat suoraan keskustan ydinkannattajiin. Verotuksellisia keinoja karsastavat tiettävästi keskustan lisäksi SDP ja RKP.

Toisaalta myös kannustimet esimerkiksi liikenteen saralla täytyy harkita tarkkaan, koska uusiin menoihin on tässä riihessä niukasti jakovaraa.

Vihreät on esittänyt muun muassa kansallista liikenteen päästökauppaa. Hallituskumppanit ovat pitäneet tätä kuitenkin viimesijaisena vaihtoehtona, jos mikään muu ei käy.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) totesi perjantaina STT:lle, että julkisuudessa on turhaan luotu mielikuvaa, että ilmastopäätöksien löytäminen olisi aivan mahdottoman vaikea ja riitainen asia. Hän kertoi, että kokonaisuudesta on löydetty lopullinen sopu ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän kesken.

Yksityiskohdista hierotaan vielä hallitusryhmien ryhmäjohtajien kesken.

Päästöoikeuden hinnannousu tuonut vetoapua

Päästövähennystavoitteen saavuttamiseen on tullut vetoapua markkinoiden kehityksestä. Päästöoikeuden hinnan kiristyminen kutistaa 11 miljoonan tonnin päästövähennystarvetta ihan ilman mitään lisätoimia. Yhden hiilidioksiditonnin päästämisestä ilmakehään joutuu maksamaan jo 60 euroa, ja hinnan arvioidaan vain nousevan siitä. Päästökauppasektorilta, johon liittyy teollisuus- ja energiatuotanto, arvioidaan saatavan noin 6–7 miljoonan tonnin vähennys.

– Tästä ei ole ollut missään vaiheessa kovinkaan suurta erimielisyyttä ainakaan sen osalta, ettei tavoitetta saavutettaisi, Harakka sanoi STT:lle.

Muilla toimilla pitäisi siten saada noin viiden megatonnin vaikutus. Näitä on saatava liikenteen, maatalouden, teollisuuden, teollisuuskaasujen ja kasvatetun biokaasuohjelman ratkaisuilla.

Esimerkiksi vapaaehtoinen hiilipörssi, jota keskusta on ehdottanut, on Sitran Pantsarista sinällään kannatettava toimi, muttei tuo riittävän nopeaa tulosta.

–  Sitrakin on esittänyt, että pitäisi olla kannusteita maa- ja metsätalouden hiilensidonnan edistämiseen. Tähän mennessä keskustan heitot ovat olleet aika kevyitä, ja jos lähdetään hiilipörssiä valmistelemaan, siinä saattaa mennä vuosia ja tuloksena voi olla pienimuotoinen aloite. Nyt pitäisi tehdä nopeita päästövähennyspäätöksiä, hän sanoo.

Sitra: Toimet ensisijaisesti liikenteestä ja maataloudesta

Sitran näkemys on, että ilmastotavoite edellyttää toimia ensisijaisesti liikenteeseen ja maatalouteen.

–  Etenkin yksityisautoilussa pitäisi olla kannusteita, jotta sähköautot ja biokaasuautot yleistyvät nopeammin, Pantsar sanoo.

Mahdollinen polttoaineveron nostaminen voitaisiin hyvittää laskemalla joitain toisia veroja.

–  Eli kuluttajalle se ei tarkoittaisi kokonaiskustannusten nousua. Sillä saataisiin ihmisten hyväksyntä. Jos ilmastotoimet jakavat kansan kahtia, se ei ole kenenkään etu.

Maataloudessa tukijärjestelmä pitäisi rakentaa Pantsarin mukaan niin, että se kannustaisi päästöjen vähentämiseen.

Kolmanneksi polttoon perustuvista lämmitystekniikoista pitäisi päästä eroon.

–  Tämä ei kuitenkaan välttämättä onnistu ihan vuodessa tai parissa, koska meillä on isoja lämpölaitoksia ympäri maan.

Eräästä hallituslähteestä kerrotaan, että budjettineuvotteluissa on tarkoitus linjata hankintatuet sähköautoille, biokaasulla toimiville kuorma-autoille sekä kaasu- ja sähköpakettiautoille.

Hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona budjettiriiheen. Ilmastopaketin lisäksi hallituksen on määrä neuvotella veronkorotuksista, työllisyystoimista ja tietenkin ensi vuoden budjetista.