Liikenteen päästöt puoliksi vuoteen 2030 mennessä: "Olemme edenneet odotettua nopeammin"

Hallitus hehkutti eilen saavuttaneensa sovun päästövähennyksistä, joilla Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tänään kerrottiin käytännön toimista.

– Yhtä taikatemppua ei ole ollut tarjolla vaan toimet on täytynyt koota vuosien varrella yhteiskunnan eri aloilta, niin liikenteestä, energiantuotannosta, maankäytöstä kuin teollisuudestakin, listaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.).

Lisää sähköautoja ja biokaasua

Yli puolet päästövähennyksistä tehdään taakanjakosektorilla eli liikenteessä, maataloudessa ja lämmityksessä. Vajaat puolet päästökauppasektorilla eli teollisuudessa ja energiantuotannossa. Lopputuloksena ovat hallituksen laskelmien mukaan 15 megatonnin päästövähennykset, kun hiilineutraaliuteen riittävät jo 12 megatonnin vähennykset.

Suurimmat päästövähennykset kohdistuvat liikenteeseen, jonka päästöjä vähennetään 3,6 megatonnilla vuoteen 2035 mennessä. Päästöt aiotaan puolittaa 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Keinoina ovat muun muassa liikenteen sähköistäminen, biopolttoaineen sekoitusvelvoitteen lisäys ja biokaasun käytön lisääminen.

Ministerit uskovat, että liikenteen päästövähennykset toteutuvat.

– Kaikille ei ehkä ole valjennut se, että olemme edenneet odotettua nopeammin jo toukokuun periaatepäätöksen jälkeen liikenteen päästöjen perusennusteessa. Uusista ajoneuvoista on jo 30 prosenttia ladattavia. Jos tämä kehitys tästä kiihtyy, kuten toivomme, että tukien ja kannusteiden myötä käy, niin pääsemme tilanteeseen, jossa Suomen teillä kulkee 600 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä vuonna 2030, uskoo liikenneministeri Timo Harakka (SDP).

– Tässä on tarkoitus ja halu ja tavoite saada samanlainen buusti aikaan biokaasulle kuin mitä oli aikanaan tuulivoimalla ja on ollut sähköautoilla, ennakoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (Kesk.).

Uusi ilmastoriita ehkä edessä maaliskuussa

Maatalouden päästövähennystoimet jäivät vielä vaatimattomiksi.

– Ruuantuotannossa heikko kannattavuus on ollut pitkäikainen ongelma, tämä satovuosi oli huono, tuottajien kustannukset ovat kohonneet voimakkaasti. Tärkein ilmastotoimi on ruuantuotannon kannattavuuden kohentaminen, linjaa Leppä.

Keskustan ja vihreiden keskinäinen kiista ratkaistiin sopimalla, että toimien riittävyyttä tarkastellaan ensi maaliskuussa. Jo nyt on nähtävissä, että edessä saattaa silloin olla uusi riita ilmastotoimista.  

– Osa sopua on se, että maaliskuussa arvioidaan kun suunnitelmat ovat valmiina, että miten toteutumiskelpoisilta ne näyttävät ja onko tarvetta vielä tehdä jotain päätöksiä, sanoo Mikkonen.

– Mitä näihin toimiin tulee, pidän näitä niin merkittävinä, että en usko, että me ensi keväänä tarvitsemme uusia keinoja. Nämä keinot kun laitetaan jalalle ripeästi, saamme ne päästövähennykset, joita tavoittelemme, lausuu Leppä.