Asiantuntija Suomeen kohdistuvasta vakoilusta: "Jos Venäjä on myrsky, niin Kiina on ilmastonmuutos"

Ruotsia kohahduttaneen vakoilutapauksen syytteet julkistettiin viime perjantaina. 42- ja 35-vuotiaita veljeksiä syytetään törkeästä vakoilusta GRU:n eli Venäjän sotilastiedustelun laskuun. Toiminta on saattanut jatkua jopa kymmenen vuotta. Heidät otettiin kiinni noin vuosi sitten.

Molemmat miehet ovat työskennelleet Ruotsin turvallisuuspoliisissa Säpossa. Vanhempi veli on ruotsalaismedian mukaan työskennellyt myös puolustusvoimien sotilastiedustelun kaikkein salaisimmassa yksikössä KSI:ssä.

Lue lisää: Ruotsissa veljekset saivat syytteen vakoilusta Venäjälle

Syytteen mukaan nuorempi veli huolehti yhteydenpidosta venäläisiin ja otti vastaan maksut. Tutkinnassa on tullut vastaan suuria summia dollareita käteisenä.

Iranissa syntyneet veljekset saivat Ruotsin kansalaisuuden 90-luvun puolivälissä. He kiistävät kaikki syytteet.

"Ne ovat aina vakavia paikkoja"

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Teemu Turunen ei ota suoraan kantaa Ruotsin tapaukseen tai siihen, voisiko siitä olla Suomelle konkreettista haittaa. Hänen mukaansa vakoilu on kuitenkin aina vakava asia.

– Erityisen vakavaa se on silloin kun puhutaan turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen sisältä vuotaneista tiedoista. Ne ovat aina vakavia paikkoja, tosin harvinaisia. Tällaisissa tapauksissa tehdään tiivistä yhteistyötä kumppanipalveluiden kanssa. Selvitetään, jos tietoa on vuotanut, millaista tietoa ja miten voidaan minimoida siitä aiheutuvat vahingot.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa lehtorina työskentelevä Panu Moilanen arvioi, että tiivistyneen yhteistyön myötä Ruotsin puolustusvoimilla ja turvallisuuspoliisilla on ollut paljon Suomea koskevaa tietoa.

– Ei voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että näihin tietoihin olisi tässä yhteydessä päästy käsiksi. Jutun syyttäjä on tosin sanonut, että mikäli Venäjälle olisi välitetty Suomea koskevaa tietoa, olisi siitä nostettu syyte eri nimikkeellä. Eli tutkinnassa ei ilmeisesti ole tullut esille mitään tällaista.

Suomeen kohdistuvan Venäjän tiedustelun suhteen Supon Teemu Turunen toteaa, että itänaapuriin liittyvä vastavakoilu on ollut Supon toiminnan ytimessä koko sen olemassaolon ajan.

– Ei meillä tällä puolella ole mitään hävettävää. Meillä on hyvää osaamista ja annettavaa myös kumppaneille. Kokonaisuutena meidän vastavakoilumme on hyvällä tolalla, Turunen toteaa.

"Brasialaista" yliopistotutkijaa epäillään venäläisvakoojaksi Norjassa

Norjassa venäläisten epäillään soluttaneen vakoojansa Tromssan yliopistoon. Tapaus paljastui lokakuun lopussa, kun kolmekymppinen mies pidätettiin. Hänen epäillään saapuneen Norjaan tekaistulla Brasilian passilla. Yliopistolla hän tutki ainakin hybridiuhkia. 

Vakoilusyytökset kiistävä mies aiotaan karkottaa. Norjassa on lisäksi pidätetty useita venäläisiä, jotka ovat kuvanneet droonien avulla strategisesti tärkeitä kohteita, kuten lentokenttiä sekä öljy- ja kaasulaitoksia. Yksi pidätetyistä on presidentti Putinin läheisen liittolaisen poika.

Lue myös: Venäläisvakooja soluttautui Norjassa tutkimaan hybridiuhkia – saman yliopiston suomalaisprofessori: "Ihmiset kokevat tulleensa huijatuiksi"

Perinteinen henkilötiedustelu vaikeutunut diplomaattikarkotusten myötä

Supon arvion mukaan Suomessa toimii kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Erityisen aktiivisina valtioina tuoreimmassa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa mainitaan Venäjä ja Kiina.

Supo arvioi, että venäläisten perinteisesti harjoittama diplomaattipeitteen takaa tapahtuva henkilötiedustelu on vaikeutunut merkittävästi. Tähän on syynä se, että monet länsimaat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja Ukrainaa vastaan aloitetun hyökkäyssodan jälkeen.

”Vaikka Suomessa tiedustelu-upseereita edelleen toimii, suomalaiset ovat todennäköisesti ainakin toistaiseksi katkaisseet yhteytensä venäläisiin verkostoihinsa ja tietoa on saatavissa tavanomaisia kanavia pitkin vähän”, katsauksessa todettiin.

– Henkilötiedustelu tulee muodossa tai toisessa jatkumaan, se on ihan varmaa. Se voi kohdistua Venäjällä oleviin ulkomaalaisiin tai venäläisiin, jotka työskentelevät ulkomailla, heihin vaikuttamisena tai painostamisena. Tai sitten voi olla jokin muu haavoittuvuuden selvittäminen. Kaikki nämä ovat vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Heidän (venäläisten) tarpeensa tiedustelutiedolle on edelleen voimakas. Tänä aikana he oikeastaan tarvitsevat sitä enemmän kuin aiemmin ja pyrkivät sitä varmasti myös saamaan, Teemu Turunen arvioi.

"Jos Venäjä on myrsky, niin Kiina on ilmastonmuutos"

Panu Moilanen kehottaa varsinkin suomalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia valppauteen ulkomaisen tiedustelun suhteen. Huomio on viime aikoina kiinnittynyt Venäjään, mutta vakoilun kannalta kannattaa katsoa vielä kauemmas itään.

– Venäjä on vähän kuin myrsky, mutta Kiina on sitten ilmastonmuutos. Jos katsotaan, miten Suomessa on oltu huolissaan tutkimusvakoilusta, niin keskeinen huolenaihe on ollut Kiina, ei nimenomaan Venäjä. Se on hyvä pitää mielessä. Ukrainassa sota on kiihkeimmillään ja kaikkien katseet ovat Venäjässä. Mutta kyllä Kiina on monessa suhteessa vakava ja varteenotettava uhka vakoilun näkökulmasta.

Moilanen muistuttaa myös Kiinan vahvasta jalansijasta eurooppalaisissa korkeakouluissa ja maan aktiivisuudesta korkeakouluyhteistyössä. Kiinan lainsäädäntö myös velvoittaa kansalaisia tekemään yhteistyötä maan tiedustelupalvelujen kanssa. Huolestuttavaa onkin Moilasen mielestä se, että kuka tahansa kiinalainen voi saada yhteydenoton tiedustelupalvelusta ja vaatimuksen tietojen hankkimiseen.