Näin toimii nykyvakoilu – ihmisiä seurataan videopalveluiden ja taksisovellusten kautta, Kiina rakentaa valtavaa "varjo-Facebookia"

Kun vakoilu päätyy uutisiin, kyse on usein esimerkiksi kansanedustajien sähköposteihin kohdistuvasta hakkeroinnista.

Viimeksi viime viikolla Saksan liittovaltion syyttäjät kertoivat tutkivansa epäiltyjä nettihyökkäyksiä, joilla on pyritty pääsemään käsiksi parlamentaarikkojen posteihin.

Hyökkäyksistä epäillään venäläistä Ghostwriter-ryhmää, ja tapausta tutkitaan vakoiluna. Saksa on syyttänyt jo aiemmin Venäjää yrityksistä vaikuttaa Saksassa tämän kuun lopulla järjestettäviin parlamenttivaaleihin.

Lue myös: Saksa tutkii parlamentaarikkojen sähköpostien hakkerointia – epäiltynä taas Venäjä

Suomessa kiinnostavat hävittäjähankinnat ja teollisuuden tuotekehitys

Tietotekniikka-asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo, että valtioiden tasolla vakoilijoita kiinnostaa muun muassa puolustuspolitiikka.

– Suomessa juuri tällä hetkellä kiinnostaa varmasti muun muassa hävittäjäkauppa. Lisäksi meillä on paljon huipputekniikan yrityksiä, joiden saavutukset ja tuotekehitys ovat arvokasta tietoa ulkomaillakin, Järvinen totesi MTV:n Uutisaamun Maailmanselittäjissä.

Järvinen tähdentää, että yrityksillä ja valtiolla ei kaikissa maissa ole suurtakaan eroa, joten vakoileva taho voi olla molempien yhdistelmä.

– Tiedetään, että esimerkiksi Kiinassa yritystoiminta ja siten myös teollisuusvakoilu ovat valtiojohtoista toimintaa. Raja häilyy muissakin maissa. Saatetaan käyttää valtion resursseja esimerkiksi ulkomailla vierailevien toimitusjohtajien ja tutkijoiden vakoiluun paikan päällä. 

– Raja on veteen piirretty viiva, ja siinä me suomalaiset olemme turhan hyväuskoisia, Järvinen kommentoi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari uskoo, että Suomea vakoilevat tällä hetkellä ainakin Venäjä ja Kiina.

– Tahoja on varmasti enemmänkin, mutta nämä ovat epäilemättä suurimmat toimijat Suomessa.

Onko enää "James Bondeja"?

Vakoilussa ei ole Järvisen mukaan enää entisaikojen elokuvien glamouria. Sitä mukaa esimerkiksi maailman ehkä tunnetuin vakoilija, James Bond, on mahdollisimman huono esimerkki nykyvakoilusta. 

– Vakoilu on muuttunut siitä, mitä se oli kylmän sodan aikana, jolloin oli vielä sadetakkimiehiä, jotka vaihtelivat salkkuja ja rahaa toinen toisilleen, Järvinen toteaa.

MTV Uutisten erikoistoimittaja Mirja Kivimäki on eri mieltä.

– Tuore esimerkki tästä on Volvo-Scania-teollisuusvakoilutapaus Ruotsista. Tukholmalaiseen kahvilaan tehtiin muutama vuosi sitten ratsia. Paikalla oli venäläinen diplomaatti ja ruotsalainen teollisuuskonsultti, ja heillä oli salkku, jossa oli rahaa tuhansia euroja.

Lue myös: Volvon ruotsalaista työntekijää syytetään vakoilusta – hankki ja myi salaisia tietoja venäläisille: "Rikos on vakava"

– Hyvin pian diplomaatti karkotettiin ja konsultti joutui oikeuteen ja hänet tuomittiin ihan vakoilusta Venäjän valtiolle. 

Härskit keinot ovat Venäjän heiniä

Vakoilussa käytetään Petteri Järvisen mukaan hyvinkin härskejä, jopa hengenvaarallisia keinoja.

– Näin tapahtuu silloin, kun valtio katsoo sillä olevan siihen tarpeeksi suuri intressi. On se sitten vakoilua tai suoranaisia salamurhia.

Sinikukka Saari arvioi, että erityisen härskit ja aktiiviset toimet ovat tyypillisiä nimenomaan Venäjän tiedustelulle.

– Ei tehdä sitä passiivisin keinoin, vaan aktiivisen toiminnan kautta pyritään vaikuttamaan. 

Keitä sitten Suomi vakoilee ja miten?

Mirja Kivimäki uskoo, että kaikki valtiot, joilla on resursseja, harjoittavat vakoilua, Suomi mukaan lukien.

– Suomi päivitti tiedustelulainsäädäntönsä kaksi vuotta sitten. Siitä tehdyssä raportissa kuvattiin hyvin ympäripyöreästi sitä, mihin sitä (vakoilua) on käytetty. Raportissa annettiin ymmärtää, että käräjäoikeudet ovat rajoittaneet Supon ja puolustusvoimien tiedusteluoikeuksia. Toisin sanoen, on haluttu tehdä jotain toimia, joita oikeus on sitten rajoittanut. Kyse on telekuuntelun tyyppisestä toiminnasta.

Järvinen arvioi Suomen saavan tietoja myös muiden maiden tiedustelupalveluiden.

– Mutta jotta me saisimme tietoja, meillä pitää olla jotain annettavaa. Se taas tulee meidän omalta signaalitiedustelultamme ja tapahtuu pitkälti itärajan yli. Kuunnellaan siis radioaaltoja, eikä pelkästään puheluita ja tekstiviestejä, vaan kaikkea sotilaskaluston välistä liikennettä, kuten ohjauskomentoja. 

Suomen vastineeksi saama tieto voi Järvisen mukaan liittyä vaikka terroristijärjestöjen toimintaan. 

– Varmasti se on esimerkiksi Isisin asioihin liittyvää tietoa, johon Suomella ei ole omaa näkyvyyttä. Lisäksi se voi olla erilaisia vakoilijoiden paljastamisia epäsuorasti. 

Suositut videopalvelut ja taksisovellus vakoilun välineinä

Vakoiluun voi törmätä ”viattomankin” tuntuisissa paikoissa. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallinnon on kerrottu tutkineen sitä, onko Kiina kerännyt tietoja USA:sta kiinalaisomisteisen TikTok-videosovelluksen kautta.

Mutta miten lähinnä lasten ja nuorten käyttämä videopalvelu voi palvella valtioiden välistä vakoilua?

Tietotekniikka-asiantuntijakin tunnustaa ihmettelevänsä asiaa.

– Sieltä toki saadaan epäsuorasti tietoa esimerkiksi ihmisten liikkumisesta. Lisäksi ne, jotka ovat TikTokin aktiivikäyttäjiä nyt, ovat 10 vuoden päästä vaikuttajia ja osaajia, aloittelevia poliitikkoja ja johtajia. Ehkä tässä luodaan jo pohjaa tulevaisuuden vakoilulle. TikTokin kautta saadaan tietoa myös muista puhelimessa toimivista sovelluksista, Järvinen listaa.

– Muutenhan siinä ei kuulosta olevan kauheasti järkeä, koska TikTokin sisältöhän on ihan hömppää.

Kivimäki tähdentää, että aina jonkin sovelluksen tai sosiaalisen median palvelun vakoilu ei ole sen sisällöistä kiinni. Jopa taksisovellus voi toimia vakoilun välineenä.

– Muutama vuosi sitten aloittaneesta Yango-taksisovelluksesta tuli Baltian maissa paljon keskustelua. Se käytännössä kerää tietoa ihmisten liikkumisesta ja esimerkiksi siitä, kenen kanssa on tekemisissä. Ja kun dataa yhdistää toisiinsa, alkaa saada aika paljonkin konkreettista informaatiota siitä, kenen kanssa viestitellään milloinkin ja missä fyysisesti ollaan. 

– Muistaakseni Liettuan viranomaiset kielsivät valtionhallinnon työntekijöitä käyttämästä sovellusta vakoilupelon takia. 

Kiinassa on tekeillä ”varjo-Facebook” 

Petteri Järvinen kertoo, että Kiinassa on parhaillaan rakenteella mittava ”varjo-Facebook” -hanke.

– Kiina on amerikkalaisten mukaan kerännyt 80 prosenttia amerikkalaisten henkilötiedoista, epäsuorasti, sosiaalisesta mediasta ja tietomurroilla. Ja siellä kootaan sen pohjalta parhaillaan valtavaa varjo-Facebookia, kopiota kaikesta informaatiosta, jota voidaan sitten tekoälymallin kautta manipuloida. Sitä kautta taas voidaan vaikuttaa tulevaisuudessa amerikkalaisten päätöksentekoon.

– Tähän mennessä ei ole vielä edes ymmärretty, minkälaisia salaisen vaikuttamisen ja manipuloinnin keinoja tekoäly ja datan keräys mahdollistaa.