Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund arvioi MTV Uutisille, millaisen korvauksen Fortum ja Suomi saisivat, mikäli Saksa kansallistaa kriisiyhtiön.
Raskaasti tappiota tekevän Fortumin tytäryhtiö Uniperin tulevaisuus on vaakalaudalla. Saksa olisi valmis jopa kansallistamaan yhtiön turvatakseen maan energiajärjestelmän. Jos näin käy, riippuu Fortumille ja Suomelle maksettava korvaussumma siitä, miten iso osa Uniperista kansallistettaisiin. Parhaimmillaan tämä voisi olla asiantuntija-arvion mukaan miljardi euroa.
Uniperin kansallistaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Fortumin Uniperiin sijoittamat miljardit valuisivat hukkaan. Suomi ei kansallistamista hyväksy ilman korvauksia.
Korvaussumma olisi kuitenkin pieni siihen verrattuna, että Fortum ja Suomi ovat pumpanneet Uniperiin yhteensä 15 miljardia euroa.
Lue lisää: Uniper jatkaa neuvotteluja Saksan kanssa, yhtenä vaihtoehtona Saksan enemmistöomistus yhtiöstä
Lue lisää: Omistajaohjausministeri Tuppurainen: Suomi ei hyväksy Uniperin kansallistamista ilman korvausta
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund arvioi MTV Uutisille, että Fortumin ja Suomen kansallistamisesta saama korvaus riippuisi siitä, miten ison osan Saksan valtio ottaisi Uniperista.
– Voidaan puhua sadoista miljoonista miljardiin euroon, haarukka voi hyvin suuri.
Lund muistuttaa kuitenkin, että Fortumilla on lisäksi suoria yrityskainoja ja tukia Uniperille noin kahdeksan miljardin edestä.
– Mikä niiden kohtalo sitten on, sitä on vielä vaikea sanoa, mutta varmasti Fortum ja Suomen valtio pyrkivät jotain niistäkin saamaan takaisin.
Paras vaihtoehto Suomelle?
Lund pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että Saksan valtio ottaa Uniperista enemmistöomistuksen.
– Jos Saksan valtiosta tulee enemmistöomistaja, putoaa Fortumin sijoittaman osakepääoman arvo. Fortum on investoinut Uniperiin lähes seitsemän miljardia euroa ja sen arvo alenee.
Fortumille olisi nyt tärkeintä päästä irrottautumaan Uniperista ja saada neuvotteluista puristettua itselleen joitakin yhtiön kannattavia osia.
Fortumia kiinnostavat etenkin ne Uniperin osat, jotka ovat lähinnä sen omaa liiketoimintaa.
– Fortum olisi halukas ostamaan Ruotsin vesivoiman ja ydinvoimalaitoksia.
Mikä sitten olisi Lundin mielestä tässä tilanteessa parasta Suomelle ja Fortumille?
– Parasta Suomelle ja veronmaksajille olisi, että rahoista saataisiin merkittävä osa takaisin.
Pahin skenaario on tietysti se, että kaikki menetetään, Lund sanoo.
– Eli kahdeksan miljardia on annettu tukena Uniperille, se menisi, lisäksi osakepää pääosin. Silloin puhutaan lähemmäs 15 miljardista eurosta.
Täysin selvää ei ole myöskään se, joutuuko Fortum ja Fortumin kautta Suomen valtio vielä rahoittamaan Uniperiä.
– Ei ole mahdotonta, että vielä joudutaan maksamaan ennen kuin Uniperistä päästään eroon. Lund toteaa.