Sunnijihadistien seuraava kapinan räjähtäminen käsiin ei ole jos, vaan milloin. Irak liittolaisten tuella kukisti äärijärjestö Isisin kalifaatin Irakissa, mutta ideologisesti Isis elää yhä, arvioi Helsingissä vieraillut brittitutkija Gareth Stansfield.
– Isis ja jihadistit ovat yhä tänään merkittävä uhka Irakissa. Sotilaallisesti heitä ei ole ajettu pois, sanoo Stansfield.
Jihadisteja on yhä suuressa osassa Irakia Bagdadista Mosuliin, alueilla missä ei juurikaan ole hallituksen tai sitä tukevia turvallisuusjoukkoja, Stansfield arvioi.
Hän on Lähi-idän politiikan professorina Exeterin yliopistossa Britanniassa, ja perehtynyt Irakiin ja kurdeihin. Stansfield osallistui Helsingin yliopistossa pidettävään, monia tieteenaloja yhteen tuovaan Lähi-itä-konferenssiin.
Pommien koettelema Irak yhä epävakaa
Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin hallintoineen keväällä 2003. Irak on yhä kaikkea muuta kuin jälleenrakennettu, vakaa ja turvallinen valtio. Talous on öljystä riippuvainen.
Eri ryhmittymät tekevät pommi-iskuja, pääministeri Adil Abd al-Mahdin hallituksen kokoaminen kesti pitkään ja se on heikko, vaikka uudistustahtoa olisi, parlamentti on toraisa. Shiiat, sunnit ja kurdit ajavat omia etujaan, korruptio rehottaa.
Ulkopuoliset voimat, kuten Iran, Turkki, Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina haluavat sanoa sanansa, tai sen jo tekevät.
Maassa yli 5 000 yhdysvaltalaissotilasta
Tilanne on siis epävakaa. Kuvaavaa on, että maassa on yhä yli 5000 Yhdysvaltain sotilasta. Se on vähän verrattuna 170 000:een reilut kymmenen vuotta sitten, mutta välillä sotilaat ehdittiin kotiuttaa kokonaan. Maassa olevia joukkoja vastaan tehdään iskuja, joista Washington syyttää Irania.
Saddamin kukistaminen nosti valtatekijäksi enemmistönä olevat shiiat, joita heitäkin Saddam sorti. Shiiojen uusi asema politiikassa ja väkivallan käytössä erilaisine aseellisine ryhmineen puolestaan ajoi sunneja ahtaalle, mikä synnytti vastarintaa ja jihadistisia järjestöjä, kuten Isisin.
Sunnien kokemat vääryydet, oikeat tai sellaiseksi tunnetut, ovat polttoainetta jihadistien saamalle tuelle. Jos joku suojelee sunniyhteisöjä, niin tekevät jihadistit, Stansfield sanoo.
Sunnit hakevat tukea kokemilleen vääryyksille
– Sunnit ovat kokeneet, kuinka shiiamilitiat ovat tulleet heidän alueelleen. He kohtaavat pikaoikeudenkäyntejä ja teloituksia. Heistä tuntuu, ettei heillä ole edustusta parlamentissa Bagdadissa, ja että kansainvälinen yhteisö on heitä vastaan.
Stansfieldin mukaan jihadistien on nyt yhtä helppo toimia kuin vuosikymmenen alussa, ellei helpompaakin. Irakin turvallisuusjoukot eivät ole läsnä siellä missä pitäisi, ja Yhdysvaltain ilmasta tukea antavat sotakoneet eivät lennä.
Bagdadissa räjähti alkuviikosta Iranin tukeman shiiaryhmän asevarasto. Irakin ulkoministeri Mohammed al-Hakim sanoi maanantaina, että länsivaltojen sotilaallinen läsnäolo Persianlahdella kiihdyttää alueellisia jännitteitä.
Yhdysvaltain liittolainen Saudi-Arabia tukemaan muiden muassa Yhdistyneet arabiemiraatit ja Egypti vastustavat Iranin vahvaa roolia Persianlahdella ja Lähi-idässä. Ulkoministerin lausunto heijastaa osaltaan Iranin vaikutusvaltaa Irakissa.
Irak on Iranille erittäin tärkeä
– Irak on Iranille aina ratkaisevan tärkeä, ja se on täysin järkeen käypää. Maat ovat erittäin läheisiä naapureita, Irak on Iranille iso markkina taloudellisesti, ja se voi olla merkittävä liittolainen. Ja Irakissa Iran voi pysäyttää lännen liian voimakkaan läsnäolon, mikä on uhka Iranille.
Irak ei ole Iranin taskussa, mutta se on Teheranin takapihalla, Stansfield määrittelee. Vahva Irak on uhka Iranille, missä on hyvin muistissa Saddam Husseinin valta ja maiden 1980-88 käymä uuvuttava sota, missä kuoli yhteensä yli miljoona ihmistä.