– Jos pitäisi nyt lähteä Irakiin, valitsisin Pohjois-Irakin tai eteläisen Basran kaupungin, sanoo Oxfordin yliopiston Lähi-idän-tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eugene Rogan.
Pääkaupunki Bagdadiin häntä ei saa. Bagdadissa maan eri kansanryhmät asuvat limittäin, ja siellä tehdään paljon terrori-iskuja.
– Bagdad on asukkailleen oikea epävarmuuden ja pelon helvetti, siitä ei ole epäilystäkään. Itsemurhaiskuja tehdään julkisilla paikoilla jatkuvasti, ja sitä on jatkunut jo niin kauan, että meidän sanomalehtemme eivät enää edes vaivaudu raportoimaan niistä, Rogan sanoo.
Roganin itsesuojeluvaisto on samoilla linjoilla kuin Suomen valtio, joka linjaa, että Bagdadin alueelta ja Irakin keskiosista tulevia turvapaikanhakijoita ei voi lähettää takaisin.
Sen sijaan Pohjois-Irakin Kurdistan ja Etelä-Irakin maakunnat katsotaan niin turvallisiksi, että sieltä saapuville ei myönnetä oleskelulupaa pelkästään alueen turvallisuustilanteen perusteella.
– Tuo on kohtuullinen linjaus. On rajallista, kuinka paljon maanne voi ottaa vastaan (pakolaisia), Rogan sanoo.
Hänen mukaansa Irakissa on alueita, joilla ihmiset voivat elää ihan normaalia elämää. Esimerkiksi shiiamuslimienemmistöisillä alueilla ei juuri ole konflikteja. Sen sijaan eri ryhmittymien hallitsemien alueiden raja-alueilla niitä on.
Heikko hallinto – vahva Isis
Roganin mukaan Irakin ongelmien taustalla on valtatyhjiö.
– Irakin tilannetta sekoitti vallanvaihto shiiajohtoiseen hallitukseen maassa, jota sunnit ovat aina johtaneet, hän sanoo.
Hänen mukaansa suuri osa sunniväestöstä on kokenut erkaantuneensa maan hallituksesta sen jälkeen kun Yhdysvaltain johtama liittouma syrjäytti Saddam Husseinin 2003.
– Sunnit eivät tunne lojaalisuutta hallitusta kohtaan eivätkä koe, että hallitus ajaisi sen etuja.
Tämä on luonut kasvualustan erilaisten aseellisten ryhmien vahvistumiselle maassa. Näistä ryhmistä yksi on pahamaineinen Isis.
Irakin hallinnolla on myös ollut valtavia vaikeuksia luoda itselleen armeija.
– Sotilaiden motivaatio on huono. Sen riveissä olevat sunnit kokevat olevansa vaikeassa tilanteessa. Lisäksi hallitus ei ole tukenut armeijaa eikä maksanut palkkoja kunnolla, Rogan sanoo.
Muun muassa tämä johti Mosulin alueen häviämiseen Isisille kesällä 2014.
– Armeijalla oli enemmän sotilaita kuin Isisillä. Irakin hallitus ei kuitenkaan tukenut sitä, eikä armeija tosiasiassa edes tiennyt, mitä vastaan se taistelee. Se joutui paniikkiin.
Saatuaan alueen haltuunsa Isis on tappanut Mosulissa yli 2000 ihmistä.
Tehokkaimmin Isisiä vastaan ovat taistelleet kurdien peshmerga-joukot.
– Peshmergojen lojaalisuus ja motivaatio on korkea. He pyrkivät muodostamaan oman kurdivaltion. Peshmergat tietävät, ketä vastaan taistelevat ja miksi, Rogan sanoo.
"Ei ratkaisua ilman ulkopuolista apua"
Eugene Rogan ei näe Irakin tulevaisuutta järin valoisana. Hänen mukaansa Irakilla on kaksi isoa ongelmaa: alueiden menetykset Isisille ja pohjoisen kurdialueiden määrätietoinen pyrkimys autonomiaan.
– Nämä seikat todellakin repivät Irakia hajalle, eikä maan hallitus ole tarpeeksi vahva ratkaistakseen ongelmaa itse.
Roganin mukaan merkittävä käänne olisi esimerkiksi, jos Saudi-Arabia antaisi tukensa Isisin-vastaiselle taistelulle.
– En kuitenkaan laskisi paljoa toivoa Saudi-Arabian tukeen juuri nyt. Maa on liian syvällä omassa konfliktissaan Jemenin kanssa.