Asiantuntijat: EU kehittyy tulevaisuudessa rämpimällä, jos Euroopan parlamentin sirpaloituminen jatkuu – työ muuttuu myös vaikeammin hallittavaksi

Voimasuhteiden kääntyminen Euroopan parlamentissa voi johtaa siihen, että EU etenee seuraavat viisi vuotta hitain askelin. Näin arvioivat suomalaiset asiantuntijat, joilla on suora kosketus parlamentin työhön.

Kevään EU-vaalien odotetaan sirpaloittavan eurooppalaista puoluekenttää. Brysselissä pohditaan, kuinka pahasti parlamentin työ voi mennä sekaisin, jos hajaannusta toivovat kansallismieliset oikeistopuolueet ja radikaalipopulistit onnistuvat kokoamaan rivinsä.

EU-parlamenttia hyvin tunteva ja siitä kirjan kirjoittanut Pekka Nurminen arvioi, että ääritapauksessa vajaa kolmannes parlamentin paikoista voisi mennä näille oikean laidan puolueille.

– EU kehittyy tulevaisuudessa rämpimällä, jos jäsenvaltioiden poliittinen tilanne pysyy näin jakautuneena ja heijastuu Euroopan parlamenttiin, Nurminen sanoo.

Saksan, Ranskan, Italian ja Puolan valtapuolueet kuuluvat kaikki Euroopan parlamentissa eri ryhmiin.

– En ole koskaan nähnyt tällaista tilannetta, että kaikissa isoissa jäsenmaissa on johdossa eri poliittiset liikkeet. Se tekee tilanteesta poikkeuksellisen, Nurminen sanoo.

Kahden suuren valta ei enää riitä

Europarlamentin vasemmistoryhmän (GUE/NGL) pääsihteeri Sanna Lepola uskoo, että parlamentin työn ennalta-arvattavuus vähenee ensi kaudella.

– Tässä on niin monta muuttujaa vielä, että on vaikeaa ennustaa lopputulosta. Se on selvä, että parlamentista tulee pluralistisempi kuin mitä se on ollut tähän asti, Lepola sanoo.

Tähän asti kaksi isoa puolueryhmittymää on riittänyt muodostamaan enemmistön, mikä on tuonut Lepolan mukaan ennustettavuutta. Euroopan kansanpuolueella (EPP) ja sosiaalidemokraateilla (S&D) on 403 edustajaa 751-paikkaisessa parlamentissa. Näihin ryhmiin Suomesta kuuluvat kokoomus ja sosiaalidemokraatit.

Oikeistorintamaan voisivat kuulua Euroopan konservatiivit ja reformistit (EKR), Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF) ja Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD).

Näistä perussuomalaiset ja muun muassa Puolan valtapuolue Pis kuuluvat EKR:ään. Ranskan Marine Le Penin Kansallinen liittouma ja Italian Lega-puolue ENF:ään sekä Vaihtoehto Saksalle (AfD) EFDD:hen.

Italian sisäministeri Matteo Salvini ja Puolan valtapuolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski ovat jo tunnustelleet yhteistyötä.

Liittoumat muuttuvat värikkäämmiksi

Vaikeudet voivat konkreettisimmin tulla esiin parlamentin valiokunnissa.

Teollisuusvaliokunnassa poliittisena neuvonantajana työskentelevä Vesa Kangaslahti arvioi, että yksittäinen meppi voi vaikeuttaa työtä todella paljon viivyttelemällä raportin etenemistä.

Jos kansallismieliset oikeistopuolueet onnistuvat kokoamaan rivinsä, heille pitää antaa enemmän vastuita esimerkiksi lainsäädäntöesitysten esittelijöinä.

– Toistaiseksi vakiintuneemmat poliittiset ryhmät ovat pystyneet pitämään huolta, että esimerkiksi Le Penin porukat eivät pääse avainlainsäädännössä raportoijan rooliin.

Muiden ryhmien vaihtoehdoksi jää hänen mukaansa tiivistää yhteistyötään.

EPP, sosiaalidemokraatit, Alde ja vihreät pystyvät muodostamaan enemmistön kunkin asian kohdalla vaikka erikseen.

Valiokunnassa enemmistöjä on Kangaslahden mukaan jo nyt totuttu etsimään asia edellä eri puolueryhmien kesken.

Ääriryhmien yhteistyötä rajaa Pekka Nurmisen mukaan se, että puolueet ovat yhä melko hajanainen joukko.

– Tarvittaisiin todella voimakkaita kompromisseja, jos puolueet muodostaisivat yhden ryhmän.