Eurovaaleissa EU:n jäsenmaista valitaan yhteensä 751 euroedustajaa eli meppiä Euroopan parlamenttiin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa tullaan näkemään historiallisia muutoksia ja niissä on poikkeuksellisen paljon jännitettävää. Sama tilanne on vaalien jälkeen tehtävissä valinnoissa unionin huippuvirkoihin.
– Kiehtovaa eurovaaleissa on, että nämä eivät ole vain yhdet vaalit, vaan 28 kansalliset vaalit. Teemat ovat jokaisessa maassa omansa. Esimerkiksi Ranskassa vaalit ovat tavallaan kansanäänestys Macronin onnistumisesta. Espanjassa taas kysymys Katalonian itsenäisyydestä vaikuttanee suuresti äänestyskäyttäytymiseen, Politico-lehden Brysselin pääkirjeenvaihtaja David Herszenhorn arvioi.
Pekka Nurmisella on takanaan kymmenien vuosien virkamiesura Euroopan parlamentissa. Hän ennustaa, että vaaleissa nähdään historiallisia muutoksia parlamentin paikkajakoon.
– Poliittinen tilanne Euroopassa on hyvin erilainen kuin aikaisemmin. Jäsenvaltioiden sisällä on hirveästi jännitteitä, samoin jäsenvaltioiden välillä. Tilanne vaikuttaa tietysti myös tulevaan parlamenttiin, arvioi Nurminen.
Suurten ryhmien enemmistö murtuu
Parlamentin ryhmien muodostumista on hankalaa tarkkaan ennustaa, sillä eurovaalit todellakin ovat 28 kansalliset vaalit. Edustajien sijoittumisesta eri ryhmiin päätetään varsinaisesti vasta neuvotteluissa vaalien jälkeen, eikä kaikkien ehdokkaiden mahdollisesta sijoittumisesta ole varmuutta.
Gallup-dataa kokoavan Europe Elects -palvelun ja Euroopan parlamentin oman ennusteen periaatteet poikkeavat hieman toisistaan, mutta yksi historiallinen muutos on selvä. Tähän asti keskustaoikeiston EPP (Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit) ja keskustavasemmiston S&D (Suomesta SDP) ovat pystyneet muodostamaan keskenään enemmistön. Näin ei ole enää vaalien jälkeen.
– Ryhmät ovat pystyneet suurissa kysymyksissä, komission puheenjohtajavalinnassa ja muissa tehtävävalinnoissa pitkälti määrittelemään suunnan ja jakamaan paikkoja keskenään, vaikka monessa sisältökysymyksessä mennäänkin perinteisen oikeisto-vasemmistojaon mukaan, Parlamenttien välisen yhteistyön yksikön päällikkönä toimiva Nurminen sanoo.
Myös tästä eteenpäin enemmistön muodostamiseen käytännössä tarvitaan EPP ja S&D mutta myös muita ryhmiä. Sekä Herszenhorn että Nurminen arvioivat, että yhteistyötä tehdään tulevaisuudessa keskustaliberaalien ja ehkä myös vihreiden kanssa.
Keskustaliberaaliin Alde-ryhmään (Suomesta keskusta ja RKP) on luvassa muutoksia, kun Ranskan presidentin Emmanuel Macronin liike En Marche on perustamassa uutta Renesanssi-ryhmää. Osa Alden puolueista on ilmoittanut liittyvänsä ryhmään, mutta kaikista ei ole vielä tietoa.
Laitaoikeistolle lisäpaikkoja
Ennusteissa näkyy kaksi selvää vaalivoittajaa: keskustaliberaalit ja EPP:n oikealle puolelle sijoittuvat ryhmät. Laitaoikeisto on istunut parlamentissa aiemmin jakaantuneena kolmeen eri ryhmään, mutta nyt niiden odotetaan yhdistyvän, kahdeksi tai yhdeksi ryhmäksi.
Lue myös: Laura Huhtasaari: Suhtautuminen Venäjään ei ole esteenä Euroopan kansallismieliselle ryhmittymälle: "Me emme keskity eroavaisuuksiin"
David Herszenhorn korostaa, että nationalistiset ja EU-kriittiset voimat tulevat silti olemaan parlamentissa suhteellisen pieni vähemmistö.
– EU-myönteiset voimat tulevat luultavasti muodostamaan yhtenäisemmän liiton. Ne ymmärtävät, että tätä uhkaa vastaan niiden on työskenneltävä yhdessä, Herszenhorn sanoo MTV Uutisille.
Hän myös epäilee laitaoikeiston liittouman kestävyyttä.
– Niillä on ollut vaikeuksia aiemminkin. Jos ajatellaan nationalistien ideologiaa, meidän maamme ensin, ei se ole kovin hyvä lähtökohta kansainväliselle yhteistyölle.
Brexit sekoittaa pakkaa
Tulevan parlamentin työtä sekoittaa myös brexitin yllä leijuva epävarmuus. Britit valitsevat 73 meppiä, vaikka maan on tarkoitus irrota unionista lokakuun lopussa.
– Heillä on lähes kymmenen prosenttia paikoista. Tietysti niin ison ryhmän jääminen tai lähteminen merkitsee aika paljon, Pekka Nurminen sanoo.
Lue myös: Mitä brexitistä voisi oppia? Suomen puolueet lähettävät neljä ehdotusta Brysseliin
Britannian EU-ero saattaa jäädä myös parlamentin pöydälle ja sekoittaa työtä, jos aikataulua lykätään entisestään. Muut suuret teemat ovat luultavasti samoja kuin ennenkin.
– Kysymys turvapaikkaprosessin järjestelystä EU:ssa on jakanut unionia viime vuosina. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan on keskistytty paljon. Jotkut ovat ehdottaneet yhteistä Euroopan FBI:n tyylistä elintä ja jotkut EU:n armeijaa, Herszenhorn listaa.
– Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka on yksi keskeinen teema. Sitten on uusi talous, joka syntyy tekoälyn, digitalisaation ja työnmurroksen kautta, Nurminen lisää.
– Ja aina tulee tietysti yllätyksiä.
Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa
Eurovaalien jälkeen valitaan uudet henkilöt kaikille EU:n huippupaikolle, kuten Euroopan komission johtoon, EU:n ulkoministeriksi ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi. Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi on veikkailtu muun muassa Erkki Liikasta ja Olli Rehniä.
Johtopaikkojen valinta on monimutkainen palapeli, jossa puolueiden voimasuhteiden lisäksi täytyy ottaa huomioon maantieteellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Herszenhornin mukaan suomalaisella ehdokkaalla olisi nyt hyvät mahdollisuudet tulla valituksi johonkin EU:n huipputehtävistä, koska Pohjoismaat.
– Kun yhdistetään nämä laskelmat ja se tosiasia, että Pohjoismaissa on paljon hyviä ehdokkaita, uskon että tulevaisuudessa näemme pohjoisen paremmin edustettuna EU:n johtotehtävissä, David Herszenhorn sanoo.
Spekulaatiot komission seuraavasta puheenjohtajasta käyvät kuumina Brysselissä. Ryhmien asettamien kärkiehdokkaiden ulkopuolelta Herszenhorn nostaa esiin muun muassa EU:n brexit-pääneuvottelijan Michel Barnierin. Eikä Brysselissä ole hänen mukaansa unohdettu edes Alexander Stubbia, joka hävisi EPP:n kärkiehdokaskisan saksalaiselle Manfred Weberille.
Lue myös: Kommentti: ”Kuin Game of Thrones steroideissa” – yksi Euroopan kärkipoliitikoista vertasi brexitiä hittisarjaan, myös EU:n ykkösnimityksestä on tulossa poliittista draamaa
Suomella on oma roolinsa vaalien jälkeen, sillä sen puheenjohtajuuskausi Eurooppa-neuvostossa alkaa samana päivänä, kun uusi parlamentti järjestäytyy: 1. heinäkuuta.
– Suomella on nyt mielettömän hyvä paikka osallistua myönteisellä tavalla laajan yhteistyön rakentamiseen ja sitä kautta olla vaikuttamassa siihen, minkä suunnan EU ottaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sitä kautta voi saada sitten itselleenkin jotain kansallista merkittävyyttä, näkyvyyttä ja olla vähän kokoaan suurempi, Pekka Nurminen sanoo.
Katso Europe Elects -palvelun tarkempi paikkaennuste täältä.
