Uusi hallitus ei ole myöntämässä alaikäisille oikeutta korjata sukupuoltaan. Monet järjestöt ja asiantuntijat vastustavat päätöstä. Kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtosen mukaan kyse on lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Hallitusohjelman perusteella alaikäiset eivät ole saamassa oikeutta korjata juridista sukupuoltaan.
Uusi hallitus aikoo parantaa transsukupuolisten oikeuksia useilla tavoilla. Yksi merkittävä hallitusohjelmaan kirjattu muutos on se, että juridisen sukupuolen korjaaminen ei jatkossa enää vaatisi lääketieteellisiä hoitoja.
Lue myös: Mesi on 13-vuotias transpoika, jolla on edessään pitkä odotus ennen tarvitsemaansa hoitoa, jota kaikki eivät edes saa: "Tilanne on niin syvältä"
Juridisen sukupuolensa voisi kuitenkin edelleen korjata vasta täysi-ikäisenä. Lasten ja nuorten tilanne ei siis tässä asiassa muutu.
Monien asiantuntijoiden ja järjestöjen mukaan tämä on lasten ja nuorten edun vastainen ratkaisu. Lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto, Sateenkaariperheet ry, Lastensuojelun Keskusliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto kommentoivat translasten tilannetta toukokuun lopulla 2019 julkaistussa yhteisessä kannanotossaan näin:
Sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyvän lainsäädännön tulee turvata lapsen oikeuksia, tukea lapsen terveen identiteetin kasvua ja suojella lasta kasvuympäristön vihamieliseltä suhtautumiselta. Nuoren tunnistaminen virallisesti hänen sukupuolikokemustaan vastaavalla henkilötunnuksella ja nimellä on keino tukea lapsen itseymmärrystä.
Elämää vaikeuttavia asioita
MTV Uutiset kysyi kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtoselta, miksi alaikäisten tulisi saada korjata juridinen sukupuolensa.
Lehtonen on vanhempi tutkija Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen rahoittamassa WeAll-hankkeessa, jossa hän on tutkinut ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten kokemuksia koulussa ja työelämässä.
Lehtosen mukaan oikeus korjata sukupuoltaan edistäisi lasten ja nuorten hyvinvointia.
– Heidän olisi silloin helpompi elää oman sukupuolen mukaista elämää, Lehtonen vastaa.
– Jos lapsi tai nuori kokee olevansa tyttö, hänen elämäänsä vaikeuttaa se, että hänen henkilötunnuksensa on pojan. Jos nuori haluaa tulla kohdatuksi poikana, vaikeuksia tuottaa se, että häntä kutsutaan kaikkialla Annaksi.
Hänen mukaansa olisi hyvä, että nuoret voisivat vanhempiensa tukemana muuttaa henkilötunnuksensa tai etunimensä vastaamaan paremmin omaa sukupuolta.
– Jos kokemus omasta sukupuolesta myöhemmin muuttuisi, juridisen sukupuolen ja nimen voisi tarpeen mukaan muuttaa uudestaan. Moni uudistus auttaisi nuoria.
"Trans-lapset on unohdettu"
Nimi ja henkilötunnus eivät ole ainoita asioita, joiden ikärajoja useat järjestöt ja asiantuntijat haluavat purkaa. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Trasek ry pitää kesäkuun alussa julkaisemassaan lausunnossa hallitusohjelmaa monella tapaa pettymyksenä translasten ja -nuorten kannalta.
– Tällaisella hallitusohjelmakirjauksella Suomi ei yllä lainsäädännössään lähellekään sitä tasoa, jolle monet maat – mukaan lukien muut Pohjoismaat – ovat omat lakinsa uudistaneet, toteaa Trasek ry:n puheenjohtaja Anna Haapalainen.
– On todella surullista, että translapset ja -nuoret on unohdettu translain kokonaisuudistuksen kohdalla. Tässä on kysymys ihmisistä ja heidän mahdollisuuksistaan elää elämäänsä sellaisina kuin he ovat.
Monia translapsia ja -nuoria koskettavia käytäntöjä voidaan muuttaa hallitusohjelman ulkopuolella. Esimerkiksi lääketieteellisistä hoidoista ei määrätä lailla, vaan hoitoasetuksissa. Hoitoasetusten muuttaminen taas on sosiaali- ja terveysministeriön tehtävä.
Hormoniblokkereilla mietintäaikaa
Osa transnuorista hyötyisi Lehtosen mukaan etenkin siitä, että he saisivat hormonien estolääkitystä, joka hidastaa vääräksi koettujen murrosikäpiirteiden kehittymistä.
Estolääkityksen yksi etu on se, että sen vaikutuksia voi peruuttaa. Myös Trasek ry kannattaa estolääkitysten myöntämistä nuorille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan.
– Hormoniblokkerihoidot antavat nuorelle mietintäaikaa ja mahdollistavat aikaa lisäselvitysten tekemiselle, joten tämä on nähtävissä myös nuorta suojaavana toimenpiteenä.
Lääketieteellisistä hoidoista puhuttaessa kysytään usein sitä, millainen ikäraja niille olisi perusteltu. Tällä hetkellä transnuori saa aloittaa hormonihoidot aikaisintaan 16-vuotiaana.
Lehtonen pitää tiukkoja alaikärajoja usein keinotekoisina.
– Hormonihoitojen kohdalla vaikuttaa se, milloin lapsen tai nuoren murrosikä alkaa ja miten hän sen kokee. Nythän hormoneja jo annetaan lapsille ja nuorille, joilla koetaan olevan liian aikainen tai liian myöhäinen murrosikä.
Transnuoria voivat olla esimerkiksi nuoret transvestiitit, muunsukupuoliset, sukupuolettomat ja transsukupuoliset henkilöt. Muutoksia juridiseen sukupuoleen tai hormonihoitoja voivat kaivata sekä trans- että muunsukupuoliset nuoret.
Joka kolmas transnuori jätti koulun kesken
Osana tutkimustaan Lehtonen on analysoinut transnuorten vastauksia valtakunnalliseen Nuorisotutkimusverkoston ja Setan Hyvinvoiva sateenkaarinuori -hankkeen kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 483 transnuorta.
–Tutkimukseni perusteella väitän, että transnuoret kohtaavat paljon keskimääräistä nuorta enemmän haasteita koulutuksessa, työelämän aloittamisessa ja muilla elämänalueilla, Lehtonen sanoo.
Vastauksista käy ilmi, että transnuoret keskeyttävät koulutuksensa paljon muita nuoria useammin.
– Transnuorista jopa 34 prosenttia oli keskeyttänyt koulutuksen. Heistä enemmistön mukaan sukupuolen moninaisuuteen liittyvät asenteet olivat vaikuttaneet siihen, että koulutus oli jäänyt kesken, Lehtonen sanoo.
Iso osa transnuorista joutuu kouluväkivallan tai syrjinnän kohteeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen artikkelin perusteella peräti 90 prosenttia transnuorista on kokenut koulutuksensa aikana kiusaamista, häirintää, uhkailua tai epäasiallista kohtelua.
Vinkkejä opettajille
Lehtosen mukaan suurin ongelma transnuorten pahoinvoinnin ja heidän saaman epäasiallisen kohtelun taustalla on yhteiskunnan ja kulttuurin jähmeä tapa ymmärtää sukupuoli.
– Sukupuolinormien haastaminen on helppo syy kiusata ja eristää nuori. Osa transnuorista jää varsin yksin ympäristön asenteiden ja oman sukupuolikokemuksensa kanssa. Tämä voi aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia, masennusta, ahdistusta ja käytösongelmia, Lehtonen kuvailee.
Lainmuutos, joka ottaisi monipuolisesti huomioon translapset ja -nuoret, parantaisi Lehtosen mukaan myös heidän pärjäämistään koulussa ja työelämässä.
Ja olipa laki mikä tahansa, monissa yhteyksissä voisi antaa lasten ja nuorten itse kertoa, millä nimellä he toivovat tulevansa kohdelluksi.
– Kouluissa opettajat voisivat kysyä lukuvuoden alussa, millä nimellä ketäkin puhutellaan, ja pyytää kertomaan millä pronominilla heitä kutsutaan esimerkiksi kielten tunneilla, Lehtonen sanoo.
– Olisi perusteltua antaa ihmisten - myös nuorten - itse päättää, mitä sukupuolta ovat. Translapset ja -nuoret pärjäisivät paremmin koulussa, jos heitä kohdeltaisiin tässä asiassa oikeudenmukaisesti. Näin pienennettäisiin myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten määrää, Lehtonen lisää.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.