Asiantuntijat: Pääsyy tartuntojen leviämiseen on ihmisten kyllästyminen ja sääntöjen monitulkintaisuus: "Johtuu hyvin pitkälti ihmisten väsymisestä rajoitustoimiin"

Olisiko jotain voinut tehdä jo aiemmin, jotta Suomi ei olisi luisunut taas kevään kaltaiseen tilanteeseen?

STT:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että mitään yksittäistä tiettyä toimea on vaikea nimetä – paitsi ehkä sen, että tiukempia rajoituksia olisi voitu pitää voimassa astetta pidempään.

– Jälkiviisaus on aina huono viisauden laji, ja paljon asioita on tehty hyvin. Mutta ehkä Suomessa ja muualla Euroopassa luovuttiin kokoontumisrajoituksista hieman liian optimisesti. Kokoontumisrajoitukset olisi voitu pitää vähän alempana, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen arvioi myös, että tiukempia rajoituksia olisi voitu pitää voimassa hieman pidempään.

– Toki jos voitaisiin mennä ajassa taaksepäin ja oltaisiin oltu hieman tiukempia ja saatu vielä pienemmäksi se tartuntojen määrä, niin tauti ei olisi ehkä lähtenyt leviämään taas näin. Eli jos olisimme saaneet tartuntaluvun keväällä ja kesällä vielä lähemmäksi nollaa.

Taisteluväsymystä ilmassa

Pääsyyksi tartuntojen leviämiseen asiantuntijat arvioivat kuitenkin sitä, että ihmisillä on ollut taisteluväsymystä.  Lisäksi viestintä on ollut osittain monitulkintaista.

– Suuri ongelma on, että ihmiset ovat väsyneitä. Puhutaan myös prevention paradox -ilmiöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun toimet ovat oikeanlaisia, tautia ei näy. Ja kun sitä ei näy, myös ihmisten motivaatio olla varovainen heikentyy. Jos menee liian hyvin, aletaan ajatella, ettei mitään pidä tehdä, Vapalahti sanoo.

Samaa arvioi Sironen.

– Itselleni ei tule mieleen mitään yksittäistä toimea, joka tämän olisi estänyt. Oma käsitykseni on, että tämä johtuu hyvin pitkälti ihmisten väsymisestä rajoitustoimiin.

Toiseksi merkittäväksi syyksi hän nostaa viestinnän monitulkintaisuuden.

– Siinä on ollut tietynlaista epätarkkuutta ja epämääräisyyttä. Suositukset ovat vähän monitulkintaisia.

Uudistus voi selkeyttää

Sekavien ohjeiden taustalla on ollut osittain se, että päätöksentekoa on hajautettu alueille. Tämä on johtanut siihen, että suosituksia ovat antaneet useat eri tahot hallituksesta alueviranomaisiin.

Selkeyttä on haettu muun muassa tartuntautilain uudistamisesta. Tavoitteena on muuttaa lakia niin, että tartuntataudin torjuntatoimia voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön ilman poikkeusoloja. Tällöin alueellinen viranomainen, kuten kunta, saisi päättää esimerkiksi elinkeinotoiminnan sulkemisesta.

Nyt tämä ei ole mahdollista, mikä on osaltaan johtanut sekaviin tilanteisiin. Esimerkiksi kunnalliset kuntosalit on määrätty suljettavaksi pääkaupunkiseudulla, kun yksityisten osalta tämä on vasta suositus.

– Ihmiset eivät tunnu tietävän, mikä on sääntö, mikä suositus, ja ne vaihtuvat. Jos asiat eivät toimi suosituspohjalta, on pakko mennä tiukempiin toimiin. Varmaan lähiviikot näyttävät, riittävätkö uudet suositukset vai tarvitaanko moukaria, Vapalahti sanoo.

– Tärkeintä nyt on, että toimitaan heti tarpeeksi tehokkaasti, jotta ei päädytä teho-osastojen täyttymiseen ja yhteiskunnan sulkemiseen kuten muualla Euroopassa.