Kilpailu niin sanottujen kryptovaluuttojen välillä kiristyy, kun uusia kryptovaluuttoja kehitetään koko ajan lisää.
Kryptovaluuttojen kursseja seuraavan Coinmarketcap-palvelun mukaan näitä virtuaalivaluuttoja on kaikkiaan jo yli 2 000. Viranomaiset ja pankit suhtautuvat virtuaalivaluuttoihin hyvin varauksellisesti.
Kovat tulot kryptovaluuttakaupalla
Kryptovaluutat nousivat hiljattain monen suomalaisen huulille, kun viime vuoden verotiedoista selvisi, että yksi eniten tuloja keränneistä suomalaisista oli rikastunut juuri kryptovaluuttakaupalla.
Kryptovaluuttasijoittaja Alexander Hanhikoski keräsi peräti 24,6 miljoonan pääomatulot, ja kokonaistuloissa hän nousi Suomen kolmannelle sijalle.
Lue lisää: Tulolistan kolmanneksi noussut Alexander lainasi vielä joulukuussa 2016 ystävältään rahaa kattoremonttiin – tienasi nyt yli 24 miljoonaa euroa
Hanhikoski teki rahansa markkina-arvoltaan suurimmalla kryptovaluutalla Bitcoinilla sekä markkina-arvoltaan toiseksi suurimmalla kryptovaluutalla Ethereumilla.
Bitcoinin käyttö nettikaupassa vähentynyt
Alun perin näistä monimutkaiseen lohkoketjutekniikkaan perustuvista virtuaalivaluutoista, joista tunnetuin on Bitcoin, povattiin maksuvälinettä esimerkiksi nettikauppaan.
Näin ei kuitenkaan ole juurikaan käynyt, vaan sekä Bitcoin että muut virtuaalivaluutat ovat tällä hetkellä spekulatiivisen kaupan välineitä, sanoo Oxfordin yliopiston Oxford Internet Instituten professori Vili Lehdonvirta.
Lue lisää: Kryptovaluutalla noustiin monimiljonääriksi myös Suomessa – toimitusjohtaja iloitsee, että hype laantui ja bitcoinin arvo vajosi kolmasosaan: "Hämärät pelurit katosivat"
– Alun perinhän idea oli, että Bitcoinista tulisi vaihdon väline eli valuutta, jota voidaan käyttää nettikaupassa maksuvälineenä, jolloin sillä olisi tällainen hyödyllinen käyttötarkoitus. Silloin voisi olla perusteltua, että ihmiset saattaisivat haluta ostaa Bitcoineja tai muita kryptovaluuttoja käyttääkseen niitä sitten ostoksissa, Lehdonvirta sanoo.
– Mutta tämähän ei ole onnistunut: päinvastoin kryptovaluuttojen käyttö nettikaupassa on vähentynyt, ja myös niiden nettikauppojen määrä, jotka hyväksyvät kryptovaluuttaa, on tullut päinvastoin alaspäin.
Lehdonvirta pitääkin nykyistä kryptokauppaa lähinnä jonkinlaisena pelinä. Mahdollista kuitenkin on, että valuuttojen taustalla olevan tekniikan kautta voidaan tulevaisuudessa kehittää myös hyödyllisiä sovelluksia.
– Parhaat teknologiakehittäjät eivät pidä välttämättä mitään melua tästä kaupasta, uhkapelaamisesta ja spekuloinnista, he keskittyvät teknologian kehittämiseen. Ja kenties joskus 10 vuoden päästä meillä onkin teknologia, jolla voi olla merkittäviäkin sovelluksia. Mutta kaikki tämä mikä tapahtuu tänä päivänä, kaikki tämä spekulointi näiden valuuttojen vaihtoarvojen ympärillä, se on peliä.
Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, mistä Bitcoin-virtuaalivaluutassa tosiasiallisesti on kyse. Asiasta keskustelivat Suomen Pankin ja Bitcoin-yritys Prasoksen toimitusjohtaja. Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:00
Olisi hyvä kirjoittaa myös niistä, jotka ovat menettäneet rahaa
Erilaisia kryptovaluuttoja tulee jatkuvasti lisää. Bitcoinin ja Ethereumin jälkeen markkina-arvoltaan suurin on tällä hetkellä XRP-niminen virtuaalivaluutta.
Lue lisää: Huijaussivustolla Hjallis Harkimon väitettiin selviytyneen konkurssista bitcoiniin sijoittamalla – "Rikollista toimintaa tehdä juttu, jossa sanotaan näin"
Viime vuoden lopulla moni kryptovaluutta koki valtavan arvonnousun, mutta pian kurssit tulivat nopeasti myös alas. Tässä heilahduksessa jotkut tekivät Hanhikosken tavoin suuria voittoja, toiset taas menettivät paljon rahaa.
Lehdonvirta varoittaakin kryptovaluuttasijoituksiin sisältyvistä isoista riskeistä.
– Olisi ehkä hyvä kirjoittaa juttuja myös niistä, jotka ovat menettäneet tällä tavalla rahaa. Kryptovaluutta on nollasummapeliä siinä mielessä, että verrattuna esimerkiksi arvopaperikauppaan, nämä valuutat eivät tuota mitään korkoa tai mitään muutakaan. Kaikki tienestit mitä sitä kautta on saatu, on jonkun muun pussista pois.
Valuuttoihin sijoittamiseen liittyy riskejä myös siksi, että alalla esiintyy paljon suoranaisia huijauksia.
– Toki siellä on paljon vilpittömiäkin yrittäjiä, jotka ovat teknologian kehitys mielessään liikkeellä. Mutta kyllä sinne on helpon rahan ja hyväuskoisten spekulanttien perässä lähtenyt mukaan myös huijareita vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi moni markkinapaikka, jossa kauppaa käydään, on osoittautunut jälkeenpäin huijaukseksi. Yhtäkkiä se markkinapaikka vaan katoa netistä ja asiakkaiden rahat, jotka siellä olivat, katoavat siinä samalla.
Suomen Pankki: Virtuaalivaluutta ei ole raha eikä maksuväline
Myös Suomen Pankki pitää kryptovaluuttoja puhtaasti spekulatiivisina sijoituskohteita, jotka eivät täytä rahan tai maksuvälineen kriteerejä.
– Se ei ole varsinainen raha siinä merkityksessä kuin sanalla raha yleisesti tarkoitetaan: se ei ole minkään keskuspankin liikkeelle laskema, se ei käy yleisesti maksuvälineenä, se on arvon säilyttäjänä aika riskaabeli. Se on lähinnä spekulatiivinen sijoituskohde, neuvonantaja Karlo Kauko Suomen Pankista kuvailee.
Sekä Lehdonvirta että Kauko sanovat, että kryptovaluuttojen arvot määrittyvät melko mielivaltaisesti. Heidän mukaansa on hyvin vaikea ennustaa, kuinka niiden kurssit tulevaisuudessa käyttäytyvät.
– Kaikkein eniten arvoon vaikuttaa se, kuinka moni ihminen uskoo, että arvo tulevaisuudessa nousee. Tärkein syy sijoittaa siihen on usko siihen, että arvo nousee, Kauko sanoo.
– Ei minulla ole sellaista kristallipalloa, että pystyisin sitä arvioimaan eikä kenelläkään muullakaan. Markkinapaikkapalveluita tarjoavat ihmiset ja yritykset, jotka siis suoraan hyötyvät siitä, että muut käyvät kauppaa, tykkäävät kyllä ennustaa, että ensi vuonna se kurssi lähtee taas raketin lailla nousemaan, koska se tuo heille liikevaihtoa, Lehdonvirta puolestaan toteaa.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn oli huolissaan, oliko Bitcoinin hinnannousussa kyse hintakuplasta. Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:57
Kryptovaluutoilla tehdään myös huumekauppaa
Moni näkee kryptovaluutoissa paljon myös hyvää ja positiivista. Ne perustuvat lohkoketjuksi kutsuttuun tekniikkaan, jonka on arvioitu mahdollistavan tulevaisuudessa esimerkiksi nykyistä nopeamman rahaliikenteen. Myös virtuaalivaluutan tarjoamaa anonymiteettiä ja vaikeaa hakkeroitavuutta on pidetty positiivisina asioina.
– Anonymiteetti on se, millä tätä on markkinoitu. Mutta toisaalta on nyt osoitettu, että viranomaiset ovat pystyneet tarvittaessa esimerkiksi huumekauppaa ja muuta, mitä kryptovaluutoilla on harrastettu, melko hyvin jäljittämään, Lehdonvirta sanoo.
– Ja jos toisaalta eivät pystyisi, en välttämättä koe, että se on kauhean hyvä asia esimerkiksi Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa. Mielestäni on hyvä, että viranomaisilla on mahdollisuus seurata tarvittaessa hämäriä rahavirtoja pätevin valtuutuksin. Mutta on tietenkin myös sellaisia maita, joissa viranomaiseen ei voi välttämättä luottaa, ja niissä maissa tällainen anonyymi maksuväline voisi olla ihan hyväkin juttu.
Kryptovaluuttatoimintaan on liittynyt myös huijauksia. Tunnettujen julkisuuden kuvia käytettiin hyväksi sivuston valheellisessa markkinoinnissa. Asiasta keskusteltiin Huomenta Suomen lähetyksessä. Juttu jatkuu videon jälkeen.
10:13
Professori: Sääntelijät ovat nukuksissa
Kryptovaluuttojen valvonta on edelleen hyvin vähäistä. Lehdonvirran mukaan vasta viime aikoina on herätty siihen, että kauppaa pitäisi valvoa aktiivisemmin.
– Sääntelijät ovat olleet joko vähän nukuksissa tai sitten hampaattomia tarttumaan tähän, että tällainen kuluttajansuoja ei ole oikein tässä finanssimarkkinoilla toteutunut.
Kaikkien kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo tällä hetkellä yli 216 miljardia dollaria, josta pelkästään Bitcoin muodostaa yli puolet.
Valuuttojen arvon kovasta rysähdyksestä kertoo se, että vielä viime vuoden joulukuussa kaikkien valuuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli lähes kolme kertaa suurempi.