Asuntojen hinnat tuntuvat karkaavan käsistä kasvukeskuksissa. Ongelma näkyy erityisesti Helsingin kantakaupungissa. Hinnat nousevat myös muissa kasvukeskuksissa, mutta keskustojen läheisyydestä löytyy myös alueita, joilla hinnat laskevat.
MTV:n Uutisaamussa vieraillut Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola toteaa, että Helsingissä kantakaupunki elää ihan eri elämää hintojen suhteen kuin vaikka Itä- tai Pohjois-Helsinki.
– Kantakaupungissa hintakehitys on tänäkin vuonna ollut voimakkaan nousevaa, mutta kun katsotaan sitä koko muuta pääkaupunkiseutua, niin sieltä löytyy runsaasti alueita, sekä Helsingistä että Vantaalta, jonkin verran myös Espoosta, joissa hinnat laskivat. Eli tässä on hajontaa.
Suuri osa Helsingin asunnoista menee tällä hetkellä sijoittajille, jotka vuokraavat niitä eteenpäin. Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaaran mukaan siinä on sekä hyvät että huonot puolensa.
– Se että sijoittajat tulevat, on pelkästään positiivinen asia sitä kautta, että me saadaan asuntomarkkinaan lisää asuntoja. Mutta se on negatiivinen asia, jos se tuo mukanaan sen ilmiön, että toisin kuin melkein missään länsimaassa meille rakennetaan kaupunkeihin paljon hyvin pieniä asuntoja, ja se asumisen laatu ja asuntojen koko heikkenee, hän selittää.
– Silloin tavallaan sijoitustoiminta sen elämisen ja asumisen ehkä keskeisimmän oikeuden, eli kodin rakentamisen näkökulmasta, on ongelma.
Lue myös: Vuokrien alue-erot ovat hurjat: Kalleinta Helsingissä ja halvinta Kouvolassa – eroa yli 10 euroa neliötä!
Pelkkä kauppa ei riitä
Metsola huomauttaa, että asuntosijoittajien saapuminen markkinoille on pitkälti poistanut pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopulaa, mutta kantakaupungissa ei kuitenkaan ole riittävästi perheasuntoja ja pieniä yksiöitä. Hänen mielestään haaste on osin siinä, että sijoittajat katsovat markkinoita turhan kapeakatseisesti.
Vaattovaara huomauttaa, että keskustelusta ei saa unohtaa asumisen ja asuinympäristön laatua.
– Kyllähän meillä se laaja kokonaisukuva on, että asuminen kallistuu. Valtio käyttää enemmän kuin ikinä rahaa asumistukiin, ja siitä huolimatta työssä käyvän ihmisen tällä seudulla on hankalampaa saada itselleen kohtuullista asumista.
Hänen mukaansa asunto ei ole riittävän hyvä, jos se pelkästään menee kaupaksi.
– Jos meillä on jatkuva pula asumisesta, eikä ihmisillä ole vaihtoehtoja valita, niin se ei riitä, että mikä tahansa tarjotaan asuttavaksi. Että kyllä minun mielestä yhteiskunnalla on velvollisuus määrittää – asettaa tavoitteita ja ihanteita sillä asumiselle.